YEL-kannanotto 4.9.2022

5.9.2022

Kannanotto Hallituksen esitykseen yrittäjän eläkelain muuttamisesta (HE 102/2022 vp)


4.9.2022



YEL-lakimuutos on tuhoisa pienyrityksille


Pakollisella YEL-vakuutuksella yrittäjä vakuuttaa itsensä vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. YEL-vakuutus on henkilökohtainen ja se on otettava kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoiminnan alkamisesta.

YEL-vakuutusmaksun määrä perustuu työtuloon, eli työpanoksen arvoon. Lain mukaan työtulon pitää olla se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjätoimintaa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä.

Vakuutusta hakiessa tulee arvioida työmäärä ja sen arvo eli vakuutettava työtulo, jonka eläkelaitos vahvistaa hyväksyessään hakemuksen. Olennaista on työtuntien määrä ja alan yleinen palkkataso. Yrittäjä kustantaa eläketurvansa maksamalla sen itse.

YEL-vakuutus on tarkoitettu jokaiselle yrittäjälle, olipa työtunteja viikossa 5 tai 50. Joillakin yrittäjillä toimialasta tai yrittäjän työpisteen sijainista johtuen työtunnit jäävät vähäisiksi ja tulot pieniksi. Ikä ja terveydentila ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat yrittäjän työpanoksen määrän. Siksi on tärkeää, että yrittäjä voi säätää työtuloa ja siten YEL-vakuutusmaksua itse.

YEL-lakia ollaan muuttamassa. Se on aiheuttanut huomattavaa huolta yrittäjissä. He ovat kantaneet huolta erityisesti eläkemaksujensa mahdollisesta noususta ja siitä, että YEL-työtulo määriteltäisiin jatkossa kyseisen toimialan kokoaikaisten työntekijöiden mediaanipalkan mukaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yrityksen ja yrittäjän yksilöllisyys ja muut ulkoiset muuttujat, kuten yrityksen sijainti, alueen yleinen hintataso, yrittäjän yritykseensä käyttämä aika, jotka kaikki vaikuttavat tulotasoon, jäävät ottamatta huomioon. 

Tämän muutoksen myötä menetetään yrittäjän toimenkuvasta osa vapautta. Yrittäjältä otetaan pois vapaus valita omaan yritykseensä käyttämän työpanoksen suuruus ja mahdollisuus säätää se ikäänsä ja terveyteensä sopivaksi. Pienyrittäjä joutuu kohtuuttomasti samalle viivalle isompien yritysten yrittäjien kanssa, joiden resurssit ovat selvästi paremmat. 

YEL-vakuutus on pakollinen. Yritystoimintaan nähden liian suuri maksu voi johtaa yrittäjän lopettamispäätökseen. Tunnetusti uusi yritys tuottaa huonosti parina kolmena ensimmäisenä vuonna. YEL-lain muutos kaataisi monet uudet yritykset jo alkumetreillä. Tämä olisi tuhoisaa työllisyyden näkökulmasta.


Valmistelussa yksinyrittäjät on unohdettu

Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmisteluun osallistui useita toimijoita. On pöyristyttävää, että yksinyrittäjiä ei kuultu lain muutosten valmistelun yhteydessä. Yksinyrittäjiä on kuitenkin tilastokeskuksen mukaan 195 000. 


YEL-muutosta lykättävä ja perusteita muutettava

Hallituksen ehdottamalla YEL-muutoksella on vahingolliset vaikutukset varsinkin yksinyrittäjiin ja pieniin yrityksiin. YEL-muutokselle tulee ottaa aikalisä, varsinkin kun yleinen talouden ympäristö ja yrittämisen edellytykset ovat muuttuneet dramaattisesti. Luontaishoitoalan Foorumi vaatii hallituksen yrittäjän eläkelain muutosta koskevan esityksen uudelleenkäsittelyä.


Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot

Täydentävillä ja vaihtoehtoisilla hoidoilla on hyvin pitkät perinteet ja vuosisatojen – jopa vuosituhansien – käyttäjä- ja hoitokokemus takanaan. ”Englannin kielessä hoidoista käytetään nimeä CAM (Complementary and Alternative Medicine). Suomessa käytetään useita eri nimityksiä, milloin puhutaan vaihtoehtohoidoista tai täydentävistä hoidoista, toiset kutsuvat niitä luontaishoidoiksi tai perinteisiksi hoidoiksi” [1, s. 4]. ”Tällaisia perinteisiä hoitomuotoja ovat mm. perinteinen kiinalainen lääketiede, intialainen lääketiede (Ayurveda) ja muut perinteisiin parantamismenetelmiin pohjautuvat hoidot kaikkialla maailmassa. Nämä perinteiset menetelmät lähestyvät ihmistä kokonaisvaltaisesta näkökulmasta, jossa hyvinvointi perustuu koko kehon, mielen ja hengen tasapainoon ja on yhteydessä vallitsevaan ympäristöön ja kulttuuriin.” [1, s. 8]



Luontaishoitoalan Foorumi ry

Suomessa arvioidaan olevan 6000 – 8000 luontaishoitoalan ammatinharjoittajaa. Jäseninämme on 16 täydentävien hoitojen ammattilaisjärjestöä ja koulutustahoa. Luontaishoitoalan Foorumi ry edustaa noin 1000 täydentävien hoitojen alalla toimivaa henkilöä. Luontaishoitoalan Foorumi ry:n jäseninä olevissa koulutustahoissa on vuosittain satoja täydentäviä hoitoja opiskelevia henkilöitä. 



Yhteistyöterveisin

Luontaishoitoalan Foorumi ry

Ilkka Westman, puheenjohtaja



Luontaishoitoalan Foorumi ry:n
Sähköpostiosoite: info(at)luontaishoitoala.fi
Verkkosivut: https://www.luontaishoitoala.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/LuontaishoitoalanFoorumi
Twitter: @LuontaisFoorumi 



Lähteet:

[1] Hyvinvointia ja terveyttä edistävät hoidot suomessa ja euroopassa (2018), Suomen Terveysjärjestö STJ ry.

https://www.luontaisnetti.fi/uusi/Ladattavat_tiedostot/HYVE_CAM_2018.pdf



Kannanotto lähetettiin kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille saateviestillä, jonka voit lukea sivulta.

  • sd: Antti Lindtman, Kristiina Salonen ja Kim Berg
  • ps: Ville Tavio, Jani Mäkelä ja Lulu Ranne
  • kok: Kai Mykkänen, Sari Sarkomaa, Jukka Kopra ja Pia Kauma
  • kesk: Juha Pylväs, Eeva Kalli ja Jouni Ovaska
  • vihr: Atte Harjanne, Saara Hyrkkö ja Jenni Pitko
  • vas: Jussi Saramo, Pia Lohikoski ja Katja Hänninen
  • r: Anders Adlercreutz, Mats Löfström ja Sandra Bergqvist
  • krist: Päivi Räsänen, Antero Laukkanen ja Sari Tanus
  • muut: Harry Harkimo, Ano Turtiainen ja Wille Rydman

Kannanotto lähetettin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle (stv), sen puheenjohtajille, kaikille jäsenille ja varajäsenille saateviestillä, jonka voit lukea sivulta. 

  • pj: Markus Lohi (kesk)
  • varapj: Mia Laiho (kok)
  • jäsenet: Pekka Aittakumpu (kesk), Kim Berg (sd), Kaisa Juuso (ps), Arja Juvonen (ps), Pia Kauma (kok), Anneli Kiljunen (sd), Noora Koponen (vihr), Terhi Koulumies (kok), Merja Kyllönen (vas), Hanna-Leena Mattila (kesk), Ilmari Nurminen (sd), Veronica Rehn-Kivi (r), Minna Reijonen (ps), Heidi Viljanen (sd), Sofia Virta (vihr)
  • varajäsenet: Bella Forsgrén (vihr), Petri Huru (ps), Jari Koskela (ps), Aino-Kaisa Pekonen (vas), Juha Pylväs (kesk), Piritta Rantanen (sd), Sari Sarkomaa (kok), Ville Valkonen (kok) ja Paula Werning (sd).

Kannanotto lähetettiin Sosiaali- ja terveysministeriöön:

  • ministeri Aki Lindén
  • neuvotteleva virkamies Kirsi Terhemaa 

Kannanotto lähetettin myös tiedoksi 67000 allekirjoitusta keränneen adressin kirjoittaneelle Liisa Hanénille.