Lääkejäämät Itämeri

Itämerestä on kantaneet huolta monet tahot. Tässä kirjoituksessa perehdymme Unescon ja Helsingin Itämeren meriympäristön suojelukomission (HELCOM) Itämeren lääkejäämiä koskevaan raporttiin. Tiedot ovat vuosilta 2003–2014. Ne ovat toimittaneet: Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Puola, Venäjä ja Ruotsi.
Raportti on julkaistu 2017.

Lääkejäämien ilmaantuminen vesistöön on maailman laajuinen – veden laatuun liittyvä ongelma, joka voi aiheuttaa vakavia uhkia ihmisten terveydelle ja koko ekosysteemille.  Lääkejäämät ovat merkittävä epäpuhtauksien ryhmä makean veden ja rannikkovesialueilla.

Lääkkeet ovat tarpeen sairaudenhoidossa, mutta kasvava lääkkeiden käyttö on muodostunut uudeksi ympäristöongelmaksi, jolla on kielteisiä vaikutuksia ihmisiin ja ekosysteemeihin. Myös käyttämättömiä lääkkeitä edelleen hävitetään virheellisesti ja ne päätyvät vesistöön.

Lääkkeet päätyvät järviin jätevesipuhdistamoiden kautta. Myös maataloudessa käytettävät lääkkeet päätyvät epäpuhtauksina jokiin ja lopulta mereen. Farmaseuttisten aineiden esiintyminen ympäristössä on maailmanlaajuinen huolenaihe, sekä niiden aiheuttamia riskejä tai vaikutuksia ihmisten terveyteen juurikaan tiedetä.

Yleisimmin havaitut lääkeaineryhmät Itämeren meriympäristössä ovat tulehduskipulääkkeitä, sydän- ja verisuonisairauksiin ja hermostoon vaikuttavia lääkeaineita.  Yleisesti löydettiin myös aineenvaihdunnan ryhmiin ja maha-suolikanavaan vaikuttavia lääkeaineita.

Osa lääkeaineista onnistutaan poistamaan vedenpuhdistamoilla, osa ei.
Miten nämä lääkeaineet näyttäytyivät Itämeressä?

Sydän- ja verisuonisairauksiin tarkoitettuja lääkkeitä löytyi 56 % näytteistä.
Keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä löydettiin 48 % näytteistä.
Aineenvaihdunta/ ruuansulatus-sairaudet lääkeaineita löydettiin 43 % näytteistä.
Tulehduskipulääkeaineita löytyi 42 % otettuja näytteitä.
Antibioottisia lääkeaineita löytyi 37 % otetuista näytteistä.
Hormoneita ja hormoneihin vaikuttavia lääkeaineita löydettiin 33 % näytteistä.
Kemoterapeuttisia ja röntgen aineitä löydettiin 12 % näytteistä

Yleisimmin havaitut tulehdus ja kipulääkkeet olivat diklofenaakki, ibuprofeeni ja parasetamoli, jotka havaittiin melkein kaikkialla Itämeren ympäristössä. Sulfametoksatsoli oli yleisimmin havaittu mikrobilääke ja se havaittiin kaikissa matriiseissa.

Sydän ja verisuonilääkkeitä havaittiin pääasiassa merivesinäytteissä. Luotettavimmat tiedot saatiin metoprololille, bisoprololille ja sotaloli. Bisoprololia havaittiin myös eliöstönäytteissä.

Keskushermostoonvaikuttavista lääkkeistä havaittiin karbamatsepiini ja primidoni usein merivedestä, jossa jälkimmäinen havaittiin kaikissa näytteissä. Karbamatsepiinia havaittiin myös eliöstössä.
Lääkeaineiden isoimmat pitoisuudet löydettiin sinisimpukoista.

Tutkimuksen mukaan Siprofloksasiinia (antibiootti) havaittiin Atlantin turskassa.


Sinisimpukoissa oli kaikkiaan 31 lääkeainetta, joista osa alla suuruusjärjestyksessä:
Triheksifenidyyli eli Bentsheksoli (keskushermostoon / hermostoon vaikuttava)
Tramadoli (opiodi, kipulääke)
Maprotiline (masennuslääke)
Loperamidi (opioidi, ripuliin)
Dipyridamoli (verenkierto)
Difenhydramiini (antihistamiini)
Felodipiini (verenpaine)
Karbamatsepiini (keskushermosto /hermosto vaikutteinen)


Ahvenista löytyi myös lääkeaineita, joista osa alla suuruusjärjestyksessä:
Diklofenaakki (tulehduskipulääke)
Ibuprofeeni (tulehduskipulääke)
Oksatsepaami (rauhoittavalääke)
Sertraliini (SSRI, masennus/ ahdistus)


Havaitut lääkkeet kampeloissa 13 ainetta, joista osa alla suuruusjärjestyksessä:
Kodeiini  (opiaatti)
Klotrimatsoli (antibiootti)
Ketokonatsoli (antibioottinen)
Felodipiini (verenpaine)
Tamoksifeeni (hormonivaikutteinen, rintasyöpä)
Sulfametoksatsoli (antibiootti)


Ankeriaista havaittuja lääkeaineita oli 15 joista osa alla:
Tsolpideemi (unilääke)
Irbesartaani (verenpainelääke)
Dihydroergotamiini (migreenilääke)
Disykloveriini (unilääke)
Alpratsolaami (rauhoittava lääke)
Alfuzosiini (eturauhasen liikakasvu)
Oksatsepaami (rauhoittava lääke)

Tietoja raporttiin toimittivat: Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Puola, Venäjä ja Ruotsi. Raportissa esitetyt tiedot kattavat ajanjakson 2003–2014 ja sisältää 47600 tietopistettä farmaseuttisten aineiden lähteistä ja reiteistä (ts. jätevedet, lietteet ja jokivedet) ja 4600 yksittäistä tietopisteitä lääkkeiden pitoisuuksista rannikko-, avomerellä ja siirtymäalueilla Itämeren meriympäristössä.

20 eniten myytyä lääkeainetta Itämeren ympäristön maissa kg/vuosi:

Parasetamoli       529 935 kg/ vuosi  (tulehduskipulääke)
Metformiini         346 888 kg/vuosi  (diabetes)
Makrogoli            273 687 kg/vuosi  (ummetuslääke)
Ibuprofeeni         180 208 kg/vuosi  (tulehduskipulääke)
Mesalatsiini        41 966 kg/ vuosi    (tulehdukselliset suolistosairaudet)
Metamitsoli        33 650 kg/vuosi    (tulehduskipulääke)
Metoprololi        27 454 kg/ vuosi    (sydän ja verenkierto)
Valproaatti          25 274 kg/ vuosi   (keskushermosto / hermosto)
Naprokseeni       24 091 kg/vuosi    (tulehduskipulääke)
Gabapentiini       22 533 kg/vuosi   (keskushermosto/ hermosto)
Levetirasetaami 18 663 kg/vuosi    (keskushermosto/ hermosto)
Amoksisilliini      18 027 kg/vuosi    (antibiootti)
Allopurinoli         15 453 kg/vuosi   (kihti)
Karbamatsepiini 13,152 kg/vuosi   (keskushermosto/ hermosto)
Diklofenaakki      12 062 kg/vuosi   (tulehduskipulääke)
Simvastatiini       10 759 kg/vuosi    (kolesteroli)
Valsartaani           9 139 kg/vuosi   (verenpaine)
Furosemidi          7 949 kg/vuosi   (nesteenpoisto)
Tramadoli            6 910 kg/vuosi   (keskushermosto /hermosto)
Ampisilliini          5 570 kg/vuosi  (antibiootti)

167 erilaista lääkettä oli mitattavana, joista vähintään 74 löydettiin ainakin yhdestä matriisista (vesi, sedimentti, eliöstö):
Vedestä havaittiin 51 erilaista lääkettä (148 mitatusta)
Sedimenttinäytteissä havaittiin 9 erilaista lääkettä (25 mitatusta)
Eliöstönäytteissä havaittiin 35 erilaista lääkettä (116 mitatusta).

Tutkimuksessa ongelman ratkaisuiksi ehdotettiin vedenpuhdistusjärjestelmien kehittämistä, lääkkeidenpalautusjärjestelmää, lääkäreiden tietojärjestelmää (Ruotsissa käytössä www.fass.se), jonka kautta voi selvittää lääkkeen ympäristövaikutukset.

Vain yhdeksän 118: sta lääkkestä poistettiin tehokkaasti (> 95 %) jäteveden käsittelyn aikana.  Yhdisteiden poistuminen on alle 50 % lähes puolien aineiden kohdalla.

Näiden ohella on myös muita tapoja, joita ei raportissa mainittu. Kuten jokaisen oma terveyskäyttäytyminen, ennaltaehkäisevä terveydenhoito, vaihtoehtoisten ja täydentävienhoitojen käyttö.

Löytyneiden lääkeaineiden perusteella (kipulääkkeet) lääkkeettömänä vaihtoehtona voitaisiin kokeilla mindfulness hoitoja.

Kroonisen kivun hoidossa kivun syy ei ole aina parannettavissa tai kipu jatkuu vamman korjautumisesta riippumatta esimerkiksi keskushermoston herkistymisen vuoksi. Kipu yliaktivoi sympaattista järjestelmää: ”taistele ja pakene” – järjestelmä. Mindfulness ja luonnollinen hengitys sekä rentoutus puolestaan aktivoivat parasympaattista hermostoa: ”lepää ja sulata”, joka on sympaattisen järjestelmän vastakohta.

Mindfulness -voitaisiin määritellä keskittymisharjoitteluksi tai meditatiivisena harjoitteluksi, jossa huomio kiinnitetään läsnäoloon hetkessä, hengittämiseen sekä rentoutumisen harjoittelemiseen.

4 pv mindfulness harjoittelu vähensi merkittävästi kivun epämiellyttävyyttä (57 %) ja intensiteettiä (40 %) terveillä vapaaehtoisilla (fMRI) Mindfulness–harjoittelu vähentää myös merkittävästi kroonisen kivun intensiteettiä ja vaikutukset olivat pitkäkestoisia.


Lähde:
https://www.helcom.fi/wp-content/uploads/2019/08/BSEP149.pdf

J Neurosci.2011 Apr 6;31(14):5540-5548: Brain mechanisms supporting modulation of pain by mindfulness meditation. Zeidan et al

Pain Med 2013 Feb;14(2): 230-42: Do mindfulness based interventions reduce pain intensity? A critical review of the literature. Reiner et al