CAM-hoidot Euroopassa, terveisiä Ruotsista!

Suomessa on vedottu usein siihen, että koska Ruotsissa on tiukka CAM-hoitoja rajoittava lainsäädäntö, samanlainen on saatava Suomeenkin. Joten tehdään katselmus miltä Ruotsin tilanne oikeastaan näyttää.

Ruotsin lain alkuperä löytyy vuodelta 1960 (11), josta säädökset siirrettiin terveydenhuollon ammatillisesta toiminnasta annettuun lakiin 1998 ja sieltä edelleen nykyiseen 2010 potilasturvallisuuslakiin. (12) Moni asia on muuttunut sitten 60-luvun.

Ruotsissa suhtautuminen luontaishoitoihin on hyvin samankaltainen kuin Suomessa. Sairaaloissa niiden käyttäminen on lähinnä poikkeustapaus ja lääkäreiden tulee hoitaa potilaita tieteeseen pohjautuvilla menetelmillä. (6,9)

Ruotsissa tulkitaan tieteellinen ja käytännön näyttö tiukasti. Monesti pyrkimyksenä on sulkea virallisesta hoitojärjestelmästä ulos kaikki, mikä voidaan tulkita joksikin muuksi kuin lääketieteeksi. Tuo muu luokitellaan sitten vaihtoehtohoidoksi. (2)

Nyt voimassa olevassa laissa tärkeimpiä täydentävien hoitojen toimialaan vaikuttavia rajoituksia on se, että laki rajoittaa muilta kuin terveydenhuollon virallisilta ammattilaisilta muutamien sairauksien (syöpä, diabetes, epilepsia) hoitamisen sekä raskaana olevien ja alle 8-vuotiaiden hoitamisen. (2, 7)

Tutkimuksessa 2019 kartoitettiin ruotsalaisten syöpään sairastuneiden CAM-hoitojen käyttöä: Kolmannes (34%) osallistujista oli käyttänyt CAM-hoitoja jossain elämäänsä vaiheessa ja 26% syövän diagnoosin saamisen jälkeen. Tämä on yhdenmukaista aikaisempien tutkimusten kanssa, kuten Eurooppalaisen tutkimuksen, jossa CAM-hoitojen käytöstä ilmoitti 36%. Samankaltaisuus on yllättävä, koska CAM-hoitojen saanti ja neuvonta syövän hoidossa on Ruotsissa yleensä vähäistä johtuen Ruotsin säännöksistä, jotka edellyttävät terveydenhuollon henkilöstön toimimista tieteen mukaisesti. Tutkimuksen mukaan CAM-hoitoja käytettiin pääasiassa täydentävänä hoitona, eikä vaihtoehtoisesti tavanomaiseen hoitoon nähden. (3)

Tutkimukseen osallistuneet potilaat ilmoittivat olevan erittäin tyytyväisiä CAM-hoitoihin (87%), ja suurin osa käyttäjistä piti CAM-hoitoja rahan arvoisena (91% CAM-hoitojen käyttäjistä). (3)

Tutkimuksesta voi siis päätellä, että vaikka CAM-hoitojen saantia rajataan lain puitteissa, ei sillä näytä olevan vaikutusta käytäntöön. Syöpään sairastuneet käyttävät hoitoja jokseenkin samalla tavalla kuin muualla Euroopassa.

Oletuksen perusteella Ruotsissa on 8000-21900 täydentäviä hoitoja tekevää ammatinharjoittajaa. Varsinaista määrää ei ole tiedossa, tieto pohjaa rekisteriin ”muita terveyspalveluja tarjoavat toimijat” sekä yhdistysten jäsenmääriin. (9)

Ruotsin hallitus päätti 27.4.2017 antaa erityiselle selvitysmiehelle tehtäväksi kartoittaa ja selvittää useita CAM-hoitoja koskevia avoimia kysymyksiä. (1)

Toimeksiannon (Dir. 2017:43) otsikko on: Potilaiden vaikutusmahdollisuuksien ja potilasturvallisuuden lisääminen virallisen terveydenhuollon ulkopuolella toimivien hoitomuotojen keskuudessa. Toimeksiannossa todetaan mm., että nämä menetelmät, joilla tällä hetkellä annetaan hoitoa virallisen terveydenhuollon ulkopuolella, voivat tulevaisuudessa, tutkimusten ja arviointien jälkeen, olla arvokas osa virallista terveydenhuoltoa. (1)

Selvitystyötä johti Kjell Asplund. Vuonna 2019 valmistunutta raporttia on tulkittu monella tavalla. Toisten mukaan se toisi kiristyksiä lakiin koska nykyinen kielto hoitaa syöpää, epilepsiaa ja diabetesta muille kuin terveydenhuollon ammattilaisille korvataan yleisellä kiellolla hoitaa vakavia sairauksia joka kattaa sekä somaattiset että psyykkiset sairaudet. Vaikka näiden sairauksien hoitaminen sinänsä olisi kiellettyä, oireiden lieventäminen sallittaisiin. (4)

Lapset ja sikiöt ovat erityisen suojelun piirissä. Siksi tutkimuksessa ehdotetaan, että alle 15-vuotiaiden lasten sairauksien ja raskauteen liittyvien sairauksien tutkiminen ja hoitaminen on kiellettävä taudin vakavuudesta riippumatta. Oireiden hoito lapsille ja raskaana oleville naisille on kuitenkin sallittua. (5)

Asia nähdään myös lievennyksenä vallitsevaan lakiin, jossa hoitokielto on ehdoton. Uuden lakiehdotuksen ydin on, että Ruotsissa täydentävien hoitojen ammatinharjoittaja saa lievittää kaikkien asiakkaiden, myös vakavista sairauksista kärsivien, lasten ja raskaana olevien erilaisia oireita. Vakavia sairauksia he ehdotuksen mukaan eivät saa hoitaa, eivätkä lasten ja raskaana olevien muitakaan sairauksia, mutta oireita kylläkin. (2)

Selvitystyötä johtanut Kjell Asplund kertoo Dagens Nyheterin haastattelussa lakiehdotuksen kiristyksistä ja väljennyksistä:

  • Esimerkiksi ehdotetun lain mukaan tulee siis olemaan kiellettyä hoitaa skitsofreniaa vaihtoehtohoidolla lääkkeiden sijasta tai antaa vakaviin infektioihin vaihtoehtohoitoa antibioottien sijasta.
  • Emme halua holhota. Siksi ehdotamme, että pelkästään oireita lievittävä hoito täydentävässä ja vaihtoehtoisessa hoidossa tulee olla sallittua, myös tietyillä alueilla, joissa se tähän asti on ollut kiellettyä. Mutta silloin, kun kyse on erityisen suojelemisen tarpeessa olevista ryhmistä ja vakavaa sairautta potevien henkilöiden hoidosta haluamme ottaa käyttöön tiettyjä tiukennuksia. (2)

Vakavilla sairauksilla tarkoitetaan hengenvaarallisia sairaustiloja tai tiloja, jotka aiheuttavat tai tulevat aiheuttamaan laajan toimintakyvyn alentumisen. Kjell Asplundin mukaan oireita lievittävät toimenpiteet tulee lakiehdotuksen mukaan sallia myös vakavien sairauksien kohdalla. (2)

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sallitaan akupunktio kivunlievityksessä ja lääketieteellinen jooga rauhattomuuteen syöpäsairauden yhteydessä. Sama poikkeus kiellosta koskee myös lasten ja raskaana olevien hoitoa. Näissä tiloissa sallitaan oiretta lievittävät hoidot, esimerkiksi hieronta vauvakoliikissa ja akupunktio raskauspahoinvoinnin hoidossa. (2)

Ehdotus sanoo julki lain hengen. Kaikenlaisia ihmisten kärsimiä oireita saavat hoidoillaan pyrkiä lievittämään myös muut kuin virallisen terveydenhuollon organisaatiot ja hoitajat. Lakiesityksessä sairaus ja oire nähdään eri asioina. (2)

Myös vakava ja lievä sairaus pyritään erottamaan toisistaan. Pari vuotta kestäneen selvitystyön tuloksena syntyi yllä kuvattu ehdotus lakimuutokseksi sekä 640-sivuinen, aihetta käsittelevä taustaselvitys Komplementär och alternativ medicin och vård – säkerhet, kunskap, dialog. (2,9)

Vakavien sairauksien hoito sinänsä on kiellettävä. Toisaalta tutkimuksessa katsotaan, että oireiden lievittäminen esimerkiksi kipua tai pahoinvointia vastaan olisi sallittava myös vakavien sairauksien yhteydessä. (5)

Ikärajan nostoa 8 vuodesta 15 vuoteen perusteluna pidetään kouluterveydenhuollon muutosta, aiemmin lapsi kahdeksanvuotiaana siirtyi kouluterveydenhuollon piiriin, joka seurasi lapsen terveydenhoitoa. Muutoksen myötä rajaa nostettiin 15 vuoteen, joka vastaa oikeudellista rajaa, myös 18 ikävuoden rajaa on esitetty. (8)

Kjell Asplund johtaman työryhmän raporttiin on pyydetty vastineet useilta yhdistyksiltä, mukaan lukien täydentävien ja vaihtohoitojen alojen yhdistyksiltä.

Annettu selvitys on herättänyt huolta mm. Svenska Naturmedicinska Sällskapet on kommentoinut sen rikkovan EU-ihmisoikeuksia, kartellisäädöksiä, lasten oikeuksia koskevaa yleissopimusta. Myöskään selvitys ei pohjaa tutkimukselliseen tietoon. ”On myös ristiriita. Asiantuntijakomitean kokoonpanon vuoksi, jossa vain yksi 17:stä edusti vaihtoehtoista lääketiedettä, tutkimuksen ei voida sanoa myöskään olevan puolueeton tai objektiivinen. Tämä rikkoo hallituksen ohjeistusta (perustuslaki) ja julkishallintolakia, minkä vuoksi tutkinta on hylättävä tästä syystä.” He myös toteavat: ”Kjell Asplund ei ole noudattanut hallituksen asettamia tutkintadirektiivejä” ja myös tämän vuoksi selvitys tulisi hylätä. (10)

Työryhmän kokoonpanoa ja CAM-alan edustajien vähyyttä kritisoi myös Klassiska Homeopaters Yrkesförbund lisäten huolensa tietolähteiden yksipuolisuudesta ja puolueellisuudesta todeten, että on erittäin epäeettistä sisällyttää suorapuheinen aktivisti valtion tutkimusryhmään. Dan Larhammar on vastustanut aktiivisesti vuosikymmenien ajan vaihtoehtoista lääketiedettä, erityisesti homeopatiaa ja antroposofiaa. Hän on Ruotsin skeptikkoliikkeen puheenjohtaja, jolle on tunnusomaista aggressiiviset kampanjat vaihtoehtoista lääketiedettä vastaan, ja osa työryhmää. (10)

Raporttiin kohdistuu kritiikkiä myös Kam-kommittèn för komplementär och alternativ medicin puolelta: Tutkimuksessa ei kunnioitettu potilaan oikeutta hoidon valintaan, vaan päinvastoin raportti ehdottaa rajoituksia hoidoille. Ehdotus rikkoo myös ihmisoikeuksia ja EU-lainsäädäntöä rajoittaessaan raskaana olevien naisten hoitamista. He toteavat, että EU:n lainsäädäntöä ei ole otettu huomioon. Vastauksessaan kuulemiseen KAM-komitea esittää näkemyksiä myös kokoonpanon puolueellisuudesta. (10)

Lakiin ei ole vielä tehty muutoksia, vanha 1960 tehty laki on edelleen voimassa.



Lähteet:

(1) https://www.luontaishoitoala.fi/cam/ruotsi/

(2) Aarva Pauliina. (2019). Täydentävät hoidot. Helsinki: Viisas Elämä.

(3) https://bmccomplementmedtherapies.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12906-019-2452-5

(4) https://www.regeringen.se/rattsliga-dokument/statens-offentliga-utredningar/2019/06/sou-201928/

(5) https://www.regeringen.se/pressmeddelanden/2019/06/ny-lag-foreslas-starka-sakerheten-vid-komplementar-och-alternativ-vard/

(6) https://lagen.nu/2010:659#K6P1

(7) https://lagen.nu/2010:659#K5

(8) https://www.lakemedelsvarlden.se/utredare-vill-hoja-aldersgransen-for-alternativmedicin/

(9) https://www.regeringen.se/4961ee/contentassets/75e0d769c4be49f8b2accc1a4cb5451e/komplementar-och-alternativ-medicin-och-vard---sakerhet-kunskap-dialog-sou-2019_15.pdf

(10) https://www.regeringen.se/remisser/2019/07/remiss-sou-201915-komlementar-och-alternativ-medicin-och-vard---sakerhet-kunskap-och-dialog-sou-201928-ny-lagstiftning/

(11) https://lagen.nu/1960:409

(12) https://lagen.nu/2010:659