Uskomushoito-termi

26.4.2021 Tiedote

Vetoomus asiallisen termin käyttämisestä täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista

Useat järjestöt, koulutustahot ja muut toimijat pitävät huolestuttavana, että uskomushoito-termiä on ryhdytty käyttämään kuvattaessa täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja. Toimijat vetoavat, että yhteiskuntavaikuttamista harjoittavien tahojen, poliitikkojen ja viranomaisten on käytettävä asiallista termiä näistä hoidoista ja ammatinharjoittajista: yleisterminä suositellaan käytettäväksi täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot, lyhyemmässä muodossa täydentävät hoidot, vaihtoehtohoidot, luontaishoidot tai CAM-hoidot.

Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen ammattilaisjärjestöt, koulutustahot ja muut toimijat tekivät jo vuonna 2018 yhteisen kannanoton uskomushoito-termin epäasiallisuudesta (LIITE 1).

Vetoomuksen allekirjoittajat perustelevat uskomushoito-termin epäasiallisuutta kolmesta eri näkökulmasta. 1) Tiedemaailmassa ja kansainvälisessä yhteistyössä ei käytetä uskomushoito-termiä. 2) Juridisesti uskomushoito-termin käyttäminen ei välttämättä ole hyväksyttävää. 3) Uskomushoito-termi ei ole kunnioittavan keskustelukulttuurin periaatteiden mukainen.

1. Tiedemaailmassa ja kansainvälisessä yhteistyössä ei käytetä uskomushoito-termiä

Kansainvälisen yhteisön jäsenenä Suomen hallituksen ja viranomaisten on pitäydyttävä terminologiassa ja käsitteissä, joita käytetään kansainvälisissä yhteistyöorganisaatioissa, Euroopan Unionissa, muissa valtioissa ja tiedeyhteisössä.  Complementary and Alternative Medicine, CAM (täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot) ja lyhyempi Complementary Medicine (täydentävät hoidot) sekä Traditional Medicine (perinnehoidot) ovat käytössä Maailman terveysjärjestössä (1), EU:n alueella (2), eri maissa (3) sekä maailman tiedeyhteisössä (4) sekä johtavissa tiedelehdissä (5). Näillä termeillä puhutaan terveysalan kansainvälisesti arvostetuissa organisaatioissa yhdenmukaisesti, riippumatta siitä, miten (kriittisesti, myönteisesti tai neutraalisti) näihin joissakin maissa kiisteltyihin ihmisten auttamisen tapoihin suhtaudutaan. 

2. Ammatinharjoittaminen ja sopimattomat menettelyt sekä viranomaisen käyttämä terminologia

Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen alan ammatinharjoittajina, yrittäjinä sekä yhdistysten ja kattojärjestöjen edustajina me vastustamme jyrkästi alamme ja näistä hoidoista apua saaneiden kansalaisten (noin 30 % aikuisväestöstä vuosittain) (6 ja 7) nimittämistä sopimattomilla termeillä viranomaisten asiakirjoissa ja julkisuudessa. 

Pyydämme huomioimaan, että työoikeuden professori Seppo Koskinen on antanut 3.9.2018 lausunnon siitä, mitä on säädetty ammatin- tai elinkeinonharjoittajan turvasta toisen elinkeinonharjoittajan sopimatonta menettelyä vastaan. Tilanteessa on kyse ns. uskomushoito-ilmaisun käyttämisestä. (LIITE 2). Professori Koskisen lausunnosta käy ilmi, että elinkeinonharjoittajalla on lain antama suoja sopimatonta menettelyä, kuten totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, vastaan.  Yksittäistapauksissa uskomushoito-termin käyttäminen voi johtaa myös kunnianloukkaukseen. Professori Koskisen lausunnossa todetaan, että Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (22.12.1978/1061) soveltamisalan piiriin kuuluu myös elinkeinonharjoittajien etujärjestön, kuten esimerkiksi lääkäriliiton, toiminta.

Painotamme, että hallintolain (434/2003) yhdenvertaisuusperiaate velvoittaa viranomaista kohtelemaan tasapuolisesti kaikkia toimijoita ja kansalaisia. Hallintolaissa myös todetaan, että viranomaisen on käytettävä asiallista kieltä (Hallintolaki 434/2003 9 §).

Suomessa jotkin tahot, näkyvimmin lääkäreiden ammatillinen etujärjestö Suomen Lääkäriliitto (8), käyttävät edelleen tarkoitushakuisesti termiä ”uskomushoito” tarkoittaen sillä täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja. Uskomushoito-termi on todettu latautuneeksi ja sen on tulkittu luovan vastakkainasettelua jopa potilaiden ja lääkäreiden välillä (7).

Todennäköisesti näiden tahojen vaikuttamistyön kautta uskomushoito-termi on levinnyt jopa viimeisimmän hallitusohjelman terminologiaan (9).         

3. Kunnioittavan keskustelukulttuurin periaatteet termin käytössä 

-Termin kohteen kokemus määrittää termin epäasiallisuuden

Ymmärrämme, että joissain tapauksissa uskomushoito-termin käyttäjä ei välttämättä itse koe toimivansa epäasiallisesti. Loukkaavien termien arvioinnissa on kuitenkin keskeistä se, että termin kohde kokee sen epäasialliseksi ja loukkaavaksi. Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen, kuten luontaishoitojen, ammatinharjoittajia edustavien järjestöjen jäseniä, alaa opiskelevia henkilöitä ja alan yrittäjiä ”uskomushoitojen tarjoajiksi” nimittäminen loukkaa. Se myös vähättelee käyttäjien eli noin miljoonan kansalaisen kokemuksia ja harkintakykyä. 

Me allekirjoittajat vetoamme, että tästä laajasta ja laillisesti ammattiaan harjoittavasta ryhmästä ei käytetä leimaavaa ja loukkaavaa kieltä. Erityisen tärkeää on, että täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen valvontaan sekä hallitusohjelman mukaiseen selvitystyöhön osallistuvien tahojen on noudatettava hyviä tapoja ja käytettävä asianmukaisia käsitteitä, termejä ja ilmaisuja. 

Vetoomus on osa Hyvin sanottu -hanketta, jolla pyritään parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria ja vahvistamaan ymmärrystä toisiaan kohtaan. Allekirjoittaneet järjestöt ovat mukana kansallisessa Hyvin sanottu -hankkeessa (10). #hyvinsanottu


Helsingissä 26.4.2021


Lisätietoja:

Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry

Anna Sofia Nevanlinna

040-5842008

toimisto@lkl.fi

www.lkl.fi


Suomen Terveysjärjestö STJ ry

Merja Lindström

044-3558540

stj@stjyry.fi

www.terveysjarjesto.fi


Luontaishoitoalan Foorumi ry

Ilkka Westman

040-7618290

westman.ilkka@gmail.com

www.luontaishoitoala.fi


Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry

Mika Rönkkö

0500-430818

mika.ronkko@terveystuotekauppa.fi

www.terveystuotekauppa.fi


LIITE 1 Täydentävien hoitojen järjestöjen kannanotto uskomushoito-termistä 2018

LIITE 2 Työoikeuden professori Seppo Koskisen lausunto uskomushoito-termistä 2018


VIITTEET

1 WHO 2019. WHO global report on traditional and complementary medicine 2019. Geneva: World Health Organization

https://apps.who.int/iris/handle/10665/312342

WHO 2018: Traditional and Complementary Medicine in Primary Health Care. Technical Series in Primary Health Care.

https://apps.who.int/iris/handle/10665/326299

WHO 2013. Traditional Medicine Strategy 2014 -2023. 9789241506090_eng.pdf (who.int)

WHO 2009. Resolution on Traditional Medicine (WHA62.13), adopted in 2009 ja The WHA resolution 2014 (WHA67.18). https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/92455/9789241506090_eng.pdf The WHA (World Health Assembly on ylin päättävä elin, jossa jäsenvaltioiden terveysministeriöiden johdon edustajat/ministerit kokoontuvat.


2 The EU CAMbrella project. Euroopan komission rahoittama. Tehtävänä kartoittaa CAM-hoitojen tilanne Euroopassa ja laatia suositukset niiden roolista EU:n vakiintuneessa terveydenhuollossa. https://www.cambrella.eu

European Social Survey (ESS). Joka toinen vuosi toteutettu Euroopan laajuinen selvitys. Sisältää myös CAM-hoidot. Perustuu Euroopan komission päätökseen Commission  Implementing  Decision of  22  November  2013 on  setting  up  the  European  Social  Survey  as  a  European  Research  Infrastructure  Consortium  (ESS   ERIC)(2013/700/EU) https://www.europeansocialsurvey.org/docs/about/ERIC-ESS-OJ-30-November-2013.pdf


3 Esimerkiksi Yhdysvallat ja Ruotsi.  Yhdysvaltain kansalliset terveysinstituutit (The National Institutes of Health, NIH) on Yhdysvaltain pääterveysviranomainen, jonka vastuulla on biolääketieteellinen ja kansanterveydellinen tutkimus. NIH on osa Yhdysvaltain terveysministeriötä (United States Department of Health and Human Services). NIH-instituutteihin kuuluu National Center for Complementary and Integrative Health. https://www.nccih.nih.gov/ sekä  National Cancer Institute. https://www.cancer.gov/about-cancer/treatment/cam

Ruotsin valtion viralliset mietinnöt (Statens offentliga utredningar). https://www.regeringen.se/rattsliga-dokument/statens-offentliga-utredningar/2019/03/sou-201915/


4 Esimerkiksi Cochrane, kansainvälisesti erittäin arvostettu systemaattisten tieteellisten katsausten, laatijaorganisaatio on julkaissut satoja systemaattisia katsauksia aiheesta "complementary and alternative medicine".  https://www.cochrane.org/about-us


5 Esimerkiksi johtavat lääketieteelliset tiedelehdet  The Lancet 2000. Complementary medicine: time for critical engagement.  https://doi.org/10.1016/S0140-6736(00)03392-4; British Medical Journal, BMJ 1999; 319:693. https://doi.org/10.1136/bmj.319.7211.693 ja Journal of American Medical Association, JAMA 2020. https://jamanetwork.com/searchresults?q=complementary%20therapies&&SearchSourceType=24&allSites=1


6 Kemppainen L, Kemppainen T, Reippainen J, Salmenniemi S, Vuolanto P.Use of complementary and alternative medicine in Europe: Health-related and sociodemographic determinants. Scandinavian Journal of Public Health. 2018. https://doi.org/10.1177/1403494817733869


7 Vuolanto P, Kemppainen L, Kemppainen T, Nurmi J. (2020). Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa | Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti (journal.fi) Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti57(1). https://doi.org/10.23990/sa.80288. Tutkimuksessa olivat akupunktio, aromaterapia, homeopatia, hypnoosi, kansanparannus, kiropraktiikka, luontaistuote, perinteinen kiinalainen lääketiede, ravintolisävalmiste, rohdosvalmiste, rukous ja vyöhyketerapia. Tutkimuksesta puuttuu mm. mindfulness, osteopatia, naprapatia, kalevalainen jäsenkorjaus, luontoterapiat, taideterapiat (musiikki, kirjallisuus, kuvataide, tanssi), jooga, Thai Chi, reiki ja monet kosketushoidot.

Vuolannon ym. (2020) mainitsemia hoitoja joskus käyttäneistä 55%-88% ilmoitti saaneensa niistä apua.


8 Lääkärin etiikka -julkaisussa (2021) ammattiliitto käsittelee täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja käyttäen epäasiallista termiä. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/29259/laakarin-etiikka-2021.pdf. Lääkäriliiton kannanotto 14.12.2017 Lääkäriliitto - Suositus lääkärin suhtautumisesta uskomushoitoihin (laakariliitto.fi). Vuonna 2020 Lääkäriliitto tuki kansalaisaloitetta Puoskarilaki Suomeen  Lääkärilehti - Puoskarilakia vaativa. kansalaisaloite on avoinna (laakarilehti.fi).


9 Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019. sivu 152.


10 Hyvin sanottu-hanke


LIITETIEDOSTOT:

Lue tämä tiedote ePressi-uutispalvelussa