22.9.2023
Lääkäriliiton toiminnanjohtajan vaatimus, että hoitajan pitäisi kertoa jos hoito ei perustu näyttöön, on ongelmallinen jos se koskee myös terveydenhuoltoa
Vastine HS:n uutiseen 23.8.2023: Ministeri toivoi selvityshenkilöä, joka nauttisi myös ”vaihtoehtohoitojen harjoittajien” luottamusta – Näin Lääkäriliitto kommentoi
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltosta on haastateltu HS:n artikkelissa [1], joka koskee täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja rajoittavaa lakia. Alaa koskevan toimialaselvityksen tekemisestä on hallitusohjelmassa kirjaus:
”Selvitetään vaihtoehtohoitoihin ja ei-lääketieteellisin perustein annettaviin esteettisiin hoitoihin liittyvää lainsäädäntötarvetta yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa potilasturvallisuuden varmistamiseksi” [2].
"Itse tavoitetta [selvityksen tekemistä] Lääkäriliitto pitää hyvänä." [1]
Lääkäriliiton ehdotus
”Aaltosen mielestä laissa pitäisi vaatia, että hoidon tarjoajat kertoisivat asiakkailleen, jos kyse ei ole näyttöön perustuvasta hoidosta." [1]
Aaltosen ehdotuksen periaatteet ovat hyviä, mutta ajatus muuttuu kuitenkin ongelmalliseksi, jos sen pitää koskea terveydenhuollon ulkopuolella annettavien hoitojen lisäksi jo nykyisellään terveydenhuollossa käytössä olevia hoitoja.
Cochranen katsauksissa tutkituista terveydenhoidon hoitotoimenpiteistä useimpien vaikuttavuudesta ei ole korkealaatuista näyttöä: systemaattinen katsaus ja meta-analyysi
Cohcranen tutkimus terveydenhuollon käyttämien hoitotoimenpiteiden näytöstä on karua luettavaa. Tutkimuksen [3] tavoitteena oli tutkia, millä osalla terveydenhuollon hoitotoimenpiteistä, joita on tutkittu Cochrane katsauksissa (Cochrane Reviews), on vaikuttavuudesta korkealaatuinen näyttö.
Tutkimukseen valikoituneista 1567 hoitotoimenpiteestä 87:llä (5,6 %) oli korkealaatuinen näyttö hoitotoimenpiteen hyödyistä. Haitallisia oli 577 (36,8 %) hoitotoimenpidettä. Tilastollisesti merkitsevä näyttö haitallisuudesta oli 127 (8,1 %) hoitotoimenpiteellä. [3]
Tutkimuksen johtopäätös on yllättävä: Yli 90 prosentilta terveydenhuollon hoitotoimenpiteistä, joita on tutkittu tuoreimmissa Cochranen katsauksissa (Cochrane Reviews), puuttuu korkealaatuinen näyttö hyödyistä ja haitat on raportoitu puutteellisesti. [3]
BMJ:n yllättävä tulos terveydenhuollon käyttämien hoitomuotojen vaikuttavuudesta
BMJ on koonnut terveydenhuoltohenkilöstön päivittäisen päätöksenteon tueksi BMJ Clinical Evidence -tietokantaan tutkimuksia, jotka on tehty terveydenhuollon käyttämistä hoitomuodoista RCT-tutkimusmenetelmällä. BMJ Clinical Evidence:stä tehdyn yhteenvedon perusteella 50 % terveydenhuollon käyttämästä noin 3000 hoitomuodosta on sellaisia, joiden vaikuttavuus on tuntematon [4].
RCT tarkoittaa, että tutkimus on Randomized Controlled Trial eli satunnaistettu vertailukoe, jota pidetään nykyisin ns. näyttöön perustuvan lääketieteen (evidence based medicine) perustana.
Vaikuttavuuden selvittämiseksi valittiin ensin noin 3000 terveydenhuollon käyttämää hoitomuotoa, joista BMJ Clinical Evidence -tietokannasta löytyi tutkimuksia. Sen jälkeen tutkimukset analysoitiin ja terveydenhuollon käyttämät noin 3000 hoitomuotoa luokiteltiin vaikuttavuuden perusteella kuuteen luokkaan. Tulos on yllättävä: 11 % hoitomuodoista on hyödyllisiä, 24 % on todennäköisesti hyödyllisiä, 7 % on sekä hyödyllisiä että haitallisia, 5 % on mahdollisesti hyödyllisiä, 3 % on todennäköisesti tehottomia tai haitallisia ja loput 50 % hoitomuodoista on sellaisia, joiden vaikuttavuudesta ei ollut näyttöä. [4]
Terveydenhuolto ja täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot
Näyttää siltä, että terveydenhuollon käyttämät hoitomuodot eivät lopulta merkittävästi eroa vaikuttavuuden ja näytön suhteen täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista.
Niinpä yhteistyö terveydenhuollon ja täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen ammattilaisten kesken on potilaan kannalta paras tie eteenpäin. Jokainen ammattilainen, niin luontaishoitaja kuin lääkärikin, osaa ammattinsa, tietää miten hoito vaikuttaa ja tietää myös kyseisen hoitomuodon vaikuttavuuden, kertoo sen hoidettavalle ja ohjaa hoidettavan toisen ammattilaisen vastaanotolle, jos tämän antama hoito tehoaa paremmin hoidettavan vaivaan.
Luontaishoitoalan Foorumi ry
Ilkka Westman, puheenjohtaja
Sähköposti: info(at)luontaishoitoala.fi
Verkkosivut: https://www.luontaishoitoala.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/LuontaishoitoalanFoorumi
Viestipalvelu X: @LuontaisFoorumi
Lähteet:
[1] Ministeri toivoi selvityshenkilöä, joka nauttisi myös ”vaihtoehtohoitojen harjoittajien” luottamusta – Näin Lääkäriliitto kommentoi. HS verkkolehti 23.8.2023. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009803487.html (katsottu 6.9.2023)
[2] Hallitusohjelma 20.6.2023. Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8 (katsottu 6.9.2023)
[3] Howick J, Koletsi D, Ioannidis JPA, Madigan C, Pandis N, Loef M, Walach H, Sauer S, Kleijnen J, Seehra J, Johnson T, Schmidt S. Most healthcare interventions tested in Cochrane Reviews are not effective according to high quality evidence: a systematic review and meta-analysis. J Clin Epidemiol. 2022 Apr 18;148:160-169.
https://doi.org/10.1016/j.jclinepi.2022.04.017
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35447356/ (katsottu 6.9.2023)
Suomenkielinen tiivistelmä:
https://www.luontaishoitoala.fi/tutkimus/laaketiede/vaikuttavuus/howick/
[4] Clinical Evidence efficacy categorisations. What conclusions has Clinical Evidence drawn about what works, what doesn't based on randomised controlled trial evidence? BMJ Clinical Evidence. https://web.archive.org/web/20170818042535/http://clinicalevidence.bmj.com/x/set/static/cms/efficacy-categorisations.html. (katsottu 6.9.2023)
Suomenkielinen tiivistelmä:
https://www.luontaishoitoala.fi/tutkimus/laaketiede/vaikuttavuus/bmj/