ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)
6.4.2022
"ADHD on lyhenne sanoista attention deficit hyperactivity disorder. Kyseessä on aivojen synnynnäinen toiminnallinen häiriö, johon voi kuulua keskittymisvaikeuksien lisäksi paljon muitakin oireita, kuten yliaktiivisuutta tai impulsiivisuutta." [1]
Esiintyvyys
"ADHD-diagnoosien ja erityisesti hoidon piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut, mutta väestöpohjaisten tutkimusten perusteella ADHD-oireiden esiintyvyys sinänsä ei ole viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Hoidossa olevien määrän kasvun arvellaan liittyvän ADHD:n aiempaa parempaan tunnistamiseen. Sekä Euroopassa että kehittyvissä maissa näyttää kuitenkin siltä, että edelleen suuri osa ADHD-oireisista jää hoidon ulkopuolelle." [2]
"ADHD:n esiintyvyys 6–18-vuotiailla on uusimpien meta-analyysien mukaan 3,6–7,2 %. ADHD-diagnoosi on yleisempi pojilla kuin tytöillä: väestöpohjaisissa tutkimuksissa poikien ja tyttöjen välinen suhde on ollut 1–5:1, mutta klinikka-aineistoissa jopa 9:1. On mahdollista, että tyttöjen ADHD jää herkemmin tunnistamatta." [2]
"Aikuisilla esiintyvyys vaihtelee meta-analyysien mukaan 2,5 %:n (17–84-vuotiaat) ja 3,4 %:n (18–44-vuotiaat) välillä." [2]
"Esiintyvyys on suurempi miehillä (4,1 %) kuin naisilla (2,7 %). Esiintyvyys on pienempi kehittyvissä maissa (1,9 %) kuin teollisuusmaissa (4,2 %)" [2]
Neljässä vuodessa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä YTHS:llä ADHD-epäilyt ovat moninkertaistuneet. [1] "Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ylläpitää tilastoa kaikenikäisistä ihmisistä, joille on kirjattu ADHD päädiagnoosiksi. Vuonna 2000 rekisteriin kirjattiin 673 ihmistä. Sen jälkeen määrät ovat lisääntyneet. Vuonna 2020 luku oli jo 7 933." [1]
Psykiatrian dosentti ja erikoislääkäri Sami Leppämäki sanoo, "että metsästäjä-keräilijöille ominaisuus on voinut olla jopa hyödyllinen. On tarvittu levottomia ihmisiä, jotka ovat jatkuvasti valmiina reagoimaan pusikosta kuuluvaan rapinaan.
Nykymaailmassa levottomuudesta ei ole samalla tavalla iloa. Informaatiotulva on valtava, ja moni hukkuu siihen viimeistään korkeakoulussa. Silloin vaikeudet yleensä kärjistyvät, jos ADHD:ta ei vielä ole diagnosoitu." [1]
Esiintymismuodot
"ADHD:sta voidaan tunnistaa kolme esiintymismuotoa sen mukaan, täyttyvätkö sekä tarkkaamattomuus- että yliaktiivisuus-impulsiivisuuskriteerit (yhdistetty esiintymismuoto) vai pelkästään tarkkaamattomuuskriteerit (pääasiassa tarkkaamaton esiintymismuoto) tai yliaktiivisuus-impulsiivisuuskriteerit (pääasiassa yliaktiivinen tai impulsiivinen esiintymismuoto)." [2]
Hoito
"ADHD:n hyvä hoito suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Hoidon tavoitteena on lievittää ADHD-oireiden aiheuttamaa haittaa ja parantaa toimintakykyä. – – Hoidon on oltava riittävän pitkäjänteistä ja sen jatkuvuus tulee varmistaa erilaisissa siirtymävaiheissa erityisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana. Hoitamattomana ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä tulee sopia paikallisesti." [2]
"ADHD:n oireet vähenevät sekä psykososiaalisilla hoitomuodoilla että lääkehoidolla." [2]
"Suomessa ADHD:n hoitoon määrätään usein metyylifenidaattia. Se on stimulantti, elintoimintoja kiihdyttävä piriste. Vuonna 2020 metyylifenidaatti oli Kelan tilastoissa alle 18-vuotiaiden suomalaisten viidenneksi käytetyin lääke. Sitä myydään eri kauppanimillä: Concerta, Equasym, Medikinet, Ritalin. ADHD-lääkkeistä maksettujen Kela-korvausten saajien määrä on lähes kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Vuonna 2018 korvauksen saajia oli Suomessa 34 000, viime vuonna jo 64 000. Kaikki diagnoosin saaneet eivät kuitenkaan käytä lääkkeitä. Sitä, miten ADHD-lääkkeet toimivat, ei tarkalleen tiedetä. Niiden pitäisi lisätä tarkkaavuutta.
Lääkkeitä on lyhytvaikutteisia ja pitkävaikutteisia. Lyhytvaikutteiset vaikuttavat muutamia tunteja, ja niitä otetaan ennen koulua, töitä tai muuta keskittymistä vaativaa tekemistä. Pitkävaikutteisia lääkkeitä syödään päivittäin, ja niiden on tarkoitus tasata päänsisäistä hälyä. Metyylifenidaatin lisäksi ADHD:n hoidossa käytetään muitakin lääkeaineita, kuten atomoksetiinia ja guanfasiinia." [1]
Lähteet:
[1] Onkohan minullakin adhd? Sonia Zaki. Hesingin Sanomat 3.4.2022 s. B8–B10. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008563489.html
[2] ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 6.4.2022). Saatavilla internetissä: https://www.kaypahoito.fi/hoi50061