STM

19.9.2019 Sosiaali- ja terveysministeriön vastaus Luontaishoitoalan Foorumi ry:n kirjeeseen:

  • Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan viralliseen terveydenhuoltoon kuulumattomia hoitoja, joiden tehosta ja turvallisuudesta ei ole tutkimuksellista näyttöä. Vaihtoehtohoitojen tarjoaminen, markkinointi ja käyttö on lisääntynyt, ja niitä voi antaa kuka hyvänsä riippumatta koulutustaustasta.
  • Suomen lainsäädännössä hoidon antamista säätelevät laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) ja terveydenhuoltolaki (1326/2010). Niiden keskiössä on potilasturvallisuus: annettavien hoitojen tulee olla vaikuttavia ja turvallisia ja hoitoja antavien henkilöiden asianmukaisesti koulutettuja. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto seuraa ja arvioi terveydenhuollon palveluvalikoimaa. Suosituksia antaessaan neuvoston tulee ottaa huomioon eri alojen tutkimustieto ja muu näyttö sekä terveydenhuollon eettiset ja järjestämiseen liittyvät näkökohdat.
  • Vaihtoehtohoitoja koskee kuluttajasuojalainsäädäntö samoin kuin muidenkin palvelujen myyntiä. Valvonnan puutteellisuus ja asiakkaan heikko oikeusturva on nähty ongelmallisina. Vaihtoehtohoitojen käyttö voi viivästyttää lääketieteellisen hoidon antamista tai aiheuttaa haittoja. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden tai alaikäisten asema on herättänyt keskustelua ja sitä tulisi vahvistaa lainsäädännöllä. Jatkossa vaihtoehtohoitoja koskevaa sääntelyä kehitettäessä otetaan huomioon myös esim. Ruotsin ratkaisu, jossa muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö voi hoitaa tiettyjä vakavia sairauksia ja potilasryhmiä ainoastaan yhteistyössä lääkärin kanssa.

29.8.2019 Luontaishoitoalan Foorumi ry lähettää uudelleen 28.6.2019 lähetetyn kirjeen STM:öön, koska mitään vastausta ei ole saatu.

28.6.2019 Luontaishoitoalan Foorumi ry pyytää kirjeellä STM:ltä perusteita Rokotustoiminnan kehittämistä selvittäneen työryhmän loppuraportissa esitettyihin tietoihin.

  • Rokotustoiminnan kehittämistä selvittävä työryhmä toteaa, että vaihtoehtohoitojen käyttö on lisääntynyt, mutta samalla asetuspäätöksessä todetaan, että rokottamattomien lasten osuudessa ei ole tapahtunut merkittävää kasvua. Rokotekattavuuden ja täydentävien hoitojen käytön lisääntymisellä ei ole syy-seuraussuhdetta. Työryhmä ei esitä tieteellistä tai muutakaan perustetta näiden asioiden yhdistämiselle keskenään. Mielestämme työryhmän ehdotus ruotsinkaltaisen rajoittavan lain saamiseksi Suomeen on vailla tilastollisia ja tieteellisiä perusteita.
  • Mitkä tilastot ja/tai tieteelliset tutkimustulokset ovat työryhmän ehdotuksen (vaihtoehtohoitoja rajaavan sääntelyn) perustana?
  • Miksi työryhmä päätyi raportissaan ehdottamaan ratkaisua, jonka merkittävät ongelmat ovat olleet jo vuosia tiedossa Ruotsissa?

15.5.2019 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi Rokotustoiminnan kehittämistä selvittäneen työryhmän loppuraportin. STM asetti työryhmän 16.1.2019 ministeri Annika Saarikon allekirjoittamalla asettamispäätöksellä. Työryhmän loppuraportin luvussa 5.5 Lainsäädännön kehittäminen todetaan:

  • Tutkimusnäyttöön perustumattomien vaihtoehtohoitojen tarjoaminen, markkinointi ja käyttö ovat Suomessa lisääntyneet. Tämä voi jatkossa johtaa siihen, että väestön luottamus myös rokotuksiin heikentyy. Suomesta puuttuu vaihtoehtohoitojen sääntelyä koskeva lainsäädäntö. Esimerkiksi Ruotsissa syöpäsairaita, raskaana olevia tai alle 8-vuotiaita lapsia ei saa hoitaa kuin henkilö, jolla on lainmukainen terveydenhuollon koulutus. Vastaava laki tulisi jatkossa valmistella myös Suomeen.

3.12.2018 Ministeri Annika Saarikko kirjoitti STM:n kolumnissaan:

  • Rokotevastaisuuteen liittyy myös väärän tiedon tarkoituksellista tai kaupallisessa hyötymismielessä tehtyä toimintaa,  mm. maksullisia luentoja, rokotteiden pääosin kuvitteellisista tai suuresti liioitelluista vaaroista kertovien kirjojen ja vaihtoehtoisten rohdosvalmisteiden (ml. hopeavesi) myyntiä.
  • Pidän tälläistä toimintaa erityisen tuomittavana. Uskomushoitoja on tarkoitus Suomessa vihdoin laittaa ojennukseen lainsäädännöllä. Sen valmistelun olen käynnistänyt sosiaali- ja terveysministeriössä tänä syksynä.

17.10.2018 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi tiedotteen, jossa se ilmoittaa käynnistävänsä valmistelun vaihtoehtohoitoja koskevasta lainsäädännöstä. Tiedote toteaa mm.

  • Vaihtoehtohoitoja koskevan sääntelyn kehittäminen vaatii laajaa asiantuntemusta, aikaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. … Tavoitteena on, että uusi laki sisältäisi muun muassa vaihtoehtohoitojen määritelmän, säännöksen lain soveltamisalasta, yleisiä velvoitteita vaihtoehtohoitoja ammattimaisesti antaville, markkinointia ja valvontaa koskevia säännöksiä sekä säädökset hoitoa antavien rekisteröinnistä. 

Valmistelutyö alkanee vuoden 2019 alussa seuraavaa eduskuntaa varten.

Vuosina 2008-2009 STM:n asettama työryhmä selvitti vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarvetta. Työryhmän raportti ”Vaihtoehtohoitojen sääntelyn tarve” julkaistiin v. 2009 (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:17). Raportin liitteenä on työryhmän ehdottama rajoittava laki (varsinainen lakiteksti on liitteen lopussa). Täydentäviä ja vaihtoehtohoitoja edustavien työryhmän jäsenten eriävä mielipide on raportin lopussa. Nähtävästi juuri painavan eriävän mielipiteen vuoksi silloinen sosiaali- ja terveysministeri ei halunnut viedä rajoittavaa lakiehdotusta eteenpäin.