Tiivistelmä kansainvälisestä CAM-hoitojen uutisoinnista maittain

  • CAM-hoidot ovat useissa maissa hyväksyttyjä ja vapaasti saatavilla
  • CAM-hoitojen rajoittaminen ei ole ongelmatonta
  • CAM-hoitojen rajoituksia pyritään / vaaditan lieventämään

Norja 

Norjassa yli 60 prosenttia kaikista sairaaloista tarjoaa täydentäviä hoitoja, kuten akupunktiota, hypnoosia, kuppausta, vyöhyketerapiaa, yrttilääkintää, taideterapioita, homeopatiaa, aromaterapiaa, joogaa ja pilatesta.

Norjassa lainsäädäntö tukee yhteistyötä. "Riippumatta siitä, mitä lääkäri tai vaihtoehtoterapeutti ajattelevat toisistaan ja toistensa metodeista, meidän täytyy löytää tavat elää ja työskennellä yhdessä”, sanoo Vinjar Fønnebø, professori Tromssasta. Norjassa ei hänen mielestään ole epäselvyyttä siitä, voidaanko näitä hoitomuotoja käyttää vai ei. [1]

Sveitsi 

Antroposofinen lääketiede, homeopatia, fytoterapia (kasvilääkintä) ja perinteinen kiinalainen lääketiede kuuluvat sairausvakuutuksen piiriin pysyvästi 1.8.2017 alkaen. Tämä uudistus perustuu vuonna 2009 toimeenpantuun kansanäänestykseen ja näiden hoitomuotojen monivuotiseen vaikuttavuuden tutkimukseen.

Vuonna 2009 kansanäänestyksessä 67% tuki antroposofisen lääketieteen, homeopatian, neuraaliterapian, fytoterapian ja perinteisen kiinalaisen lääketieteen ottamista julkisen sairausvakuutuksen piiriin. Akupunktio oli korvattava jo aikaisemmin. [2]

Saksa

Saksaan Baijerin osavaltioon perustetaan yhdistävän lääketieteen professuuri ja panostetaan luontaislääketieteelliseen tutkimukseen. Tarkoituksena on tutkia konventionaalisen lääketieteen yhdistämistä erilaisiin luonnonlääketieteellisiin hoitoihin.
StMGP (Baijerin osavaltion Terveys- ja hoivaministeriö) rahoittaa tätä tutkimusta 360 000 eurolla.

Saksassa sairausvakuutusyhtiöt tarjoavat asiakkailleen sairausvakuutusta, joka kattaa myös luontaislääkinnän, johon homeopatiakin lukeutuu. Vakuutusyhtiö Securvitan mukaan vakuutus on tuottanut vakuutusyhtiölle enemmän taloudellista voittoa kuin normaali sairausvakuutus. [3]

Ruotsi

Suomessa on vedottu usein siihen, että koska Ruotsissa on tiukka CAM-hoitoja rajoittava lainsäädäntö, samanlainen on saatava Suomeenkin.

Ruotsissa rajoittava lainsäädäntö on aiheuttanut niin paljon ongelmia (ilmiantoja, oikeudenkäyntejä, rahallisia korvauksia, yksilön oikeuksien rajoittamista jne.), että hallitus päätti 27.4.2017 antaa erityiselle selvitysmiehelle tehtäväksi kartoittaa ja selvittää useita CAM-hoitoja koskevia avoimia kysymyksiä.

Toimeksiannon (Dir. 2017:43) otsikko on: Potilaiden vaikutusmahdollisuuksien ja potilasturvallisuuden lisääminen virallisen terveydenhuollon ulkopuolella toimivien hoitomuotojen keskuudessa. Toimeksiannossa todetaan mm., että nämä menetelmät, joilla tällä hetkellä annetaan hoitoa virallisen terveydenhuollon ulkopuolella, voivat tulevaisuudessa, tutkimusten ja arviointien jälkeen, olla arvokas osa virallista terveydenhuoltoa.

Annetun selvityksen mukaan ”Uusien hoitomenetelmien omaksuminen terveyden- ja sairaanhoidon piiriin ei saa riippua niiden alkuperästä. Täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja pitää siis ottaa terveyden- ja sairaanhoidon piiriin samoin ehdoin kuin muitakin hoitomuotoja. Selvitystyöryhmä ehdottaa, että SBU (Statens beredning för medicinsk och social utvärdering) saa hallitukselta tehtävän arvioida ne täydentävät hoitomuodot, joita asia voisi koskea.” [4]

Tanska 

Noin kolmannes kaikista sairaaloista tarjoaa täydentäviä hoitoja, kuten akupunktiota, hypnoosia, kuppausta, vyöhyketerapiaa, yrttilääkintää, taideterapioita, homeopatiaa, aromaterapiaa, joogaa ja pilatesta. Terapeuttien toiminta on varsin vapaata, kiropraktiikan harjoittamista rajataan. 

Terapeuteille on tarjolla vapaaehtoinen rekisteri, johon kuuluminen edellyttää alan koulutusta ja eettisten ohjeiden noudattamista. Rekisterin valmistelua ovat tehneet kaksi alan kattojärjestöä ja terapeutit liittyvät siihen alan liittojen kautta. Luvatonta on esiintyä valheellisesti rekisteröityneenä terapeuttina.

”On arvokasta, että yksittäinen potilas pystyy kohtaamaan avoimesti yleislääkärin, erikoislääkärin tai sairaalalääkärin ja kertomaan vaihtoehtoisen tai täydentävän lääketieteen käytöstä”.
[5,6,7]

Ranska

Laki vuodelta 1804 ja siihen vuosien saatossa tehdyt muutokset tekevät laittomaksi "hoitaa tai diagnosoida" mikäli ei ole pätevöitynyt lääkäri (tietyin rajoituksin kätilö, hammaslääkäri tai sairaanhoitaja). Tämä tarkoittaa useimpien vaihtoehtoisten hoitomuotojen kuten perinteisen yrttilääkinnän, perinteisen kiinalaisen lääketieteen, homeopatian, naturopatian tai akupunktion, olevan laittomia, jos muu kuin lääkäri harjoittaa sitä.

Ranskassa lääketieteellisellä ammattikunnalla on perinteisesti ollut voimakas poliittinen rooli. Tietty 'eliittilääkäreiden' ryhmä on sittemmin ollut usein vaikuttavissa rooleissa hallinnossa, ja he ovat osittain muokanneet virallisia käsityksiä siitä, mikä on kelvollista terveydenhuoltoa ja mikä tieteen rooli siinä.

Tilanne on herättänyt erittäin suurta ärtymystä ja vaihtoehtoisen parantamisen lisääntynyt käyttö tai näkyvyys 1970-luvulta lähtien on aiheuttanut kiivaita keskusteluja ja jännitteitä.

Kuten muuallakin, potilaat käyttävät yleensä muuta kuin lääketieteellistä hoitoa. Syitä tähän on useita: turhautuminen lääketieteen järjestelmään; yritys löytää yksilöllisempiä hoitomuotoja; halu palata "luonnollisempaan" lähestymistapaan tai Big Pharma -ajattelu.

Ongelmina mainitaan lääkäreiden keskinäiset erimielisyydet hoitolinjoista toisten kannattaessa CAM-hoitoja, toisten vastustaessa. Lain ulkopuolelle kokonaan jäävien terapeuttien toiminta, joiden valvomiseen valtion resurssi eivät riitä, sekä kuluttajan oikeudet ja vaatimukset CAM-hoitojen saamisesta. Ranskan järjestelmä ei ole ongelmaton. [8]


Lähteet:

[1] https://www.luontaishoitoala.fi/cam/norja/cam-hoidot/

[2] https://www.luontaishoitoala.fi/cam/sveitsi/

[3] https://www.luontaishoitoala.fi/cam/saksa/

[4] https://www.luontaishoitoala.fi/cam/ruotsi/

[5] Aarva Pauliina: Täydentävät hoidot -kirja ISBN: 9789522608413

[6] https://www.retsinformation.dk/eli/lta/2016/1734

[7] https://www.retsinformation.dk/eli/ft/20021BB00047

[8] https://academic.oup.com/medlaw/article/27/2/189/5046024


© 2021 Luontaishoitoalan Foorumi ry ja Satu Jämsä