CAM

  • Suomessa noin 6000–8000 ammatinharjoittajaa
  • Käyttäjät useimmiten pitkälle koulutettuja naisia
  • Vain joka kymmenes rajoittaisi hoitoja

CAM-hoitojen juuret ulottuvat tuhansien vuosien päähän. Näillä hoitomuodoilla on hyvin pitkät perinteet ja vuosisatojen, jopa vuosituhansien käyttäjä- ja hoitokokemus takanaan.

Englannin kielessä hoidoista käytetään nimeä CAM (Complementary and Alternative Medicine). Suomessa käytetään useita eri nimityksiä, milloin puhutaan vaihtoehtohoidoista tai täydentävistä hoidoista, toiset kutsuvat niitä luontaishoidoiksi tai perinteisiksi hoidoiksi.

Tällaisia perinteisiä hoitomuotoja ovat mm. perinteinen kiinalainen lääketiede, perinteinen intialainen lääketiede (Ayurveda) ja muut perinteisiin parantamismenetelmiin pohjautuvat hoidot kaikkialla maailmassa. Nämä perinteiset menetelmät lähestyvät ihmistä kokonaisvaltaisesta näkökulmasta, jossa hyvinvointi perustuu koko kehon, mielen ja hengen tasapainoon ja on yhteydessä vallitsevaan ympäristöön ja kulttuuriin. [2]

Maailman terveysjärjestö WHO on jo 20 vuotta kehottanut jäsenvaltioitaan integroimaan CAM-hoitoja julkiseen terveydenhuoltoon. [2]

Vain kolme prosenttia EU-valtioiden terveysbudjeteista kohdistuu sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Sveitsi on huomioinut WHO:n suosituksen ja integroinut viisi CAM-hoitoa terveydenhuoltojärjestelmäänsä. Toivottavasti Sveitsin esimerkki innostaa myös muita EU-maita toimimaan samoin. [2]

Joka toinen kansalainen EU:ssa käyttää CAM-hoitoja. CAM-hoidot ovat suuri terveyden edistämisen reservi, jota Euroopan valtiot voisivat käyttää tehokkaammin kansalaistensa terveyden hyväksi ja sairauskustannusten vähentämiseksi. [2]

Suomessa arvioidaan olevan 6000 – 8000 luontaishoitoalan ammatinharjoittajaa. Arviot luontaishoitojen käytöstä suomalaisten keskuudessa vaihtelevat 20–35 % välillä (Taloustutkimus 2018 ja European Social Survey 2014). Tutkimuksen mukaan erilaisia ravintolisiä käyttää 62 prosenttia suomalaisista (Kantar TNS 2017). [1]

Suomessa ei ole tehty toimialakohtaista selvitystä, joten tarkkaa ammatinharjoittajien määrää ei ole tiedossa.

Eri terapiamuodoilla on omat yhdistykset, jotka järjestävät alan koulutusta. Suomessa on myös kaksi alan kattojärjestöä:

Luontaishoitoalan Foorumi ry on kattavuudeltaan suurin luontaishoitoalan järjestö. Sen piiriin kuuluu ammattilais- ja yrittäjäjäsentensä sekä yhteistyöjärjestöjen kautta noin 1000 jäsentä. Mukana olevissa luontaishoitoalan koulutusyrityksissä on vuosittain noin 500 opiskelijaa. Siihen kuuluu 15 yhteistyötahoa. [1]

Luonnonlääketieteen keskusliitto eli LKL ry on koulutettujen luontaishoitajien yhdessä muodostama keskusliitto. Terapia-alojen yhdistysten kautta LKL ry tavoittaa yli 1000 luontaisalan koulutettua terapeuttia. [3]


Käyttäjät:

Suomessa käyttäjät ovat pääasiassa naisia, joilla on toisen asteen tai korkeakoulutasoinen koulutus, tulotasoltaan keskipalkkaisia sekä useimmiten työssä käyviä. [6]

Tätä samaa tukee iso 21 Euroopan maata kattanut tutkimus, johon osallistui 33 371 henkilöä: 

  • Naiset käyttivät CAM-hoitoja enemmän kuin miehet. Käyttö todettiin olevan korkeinta 45–64-vuotiaiden, korkea-asteen koulutuksen saaneiden ja tulotasoltaan mukavasti elävien joukossa. [7]
  • Sellaiset henkilöt, jotka olivat tyytymättömiä oman maansa terveydenhuoltojärjestelmään, käyttivät CAM-hoitoja enemmän kuin terveydenhuoltojärjestelmään tyytyväiset henkilöt. [7]

Tutkimuksesta myös käy ilmi, että vauraat maat kuten Sveitsi, Norja, Tanska sekä Ruotsi tarjoavat kansalaisilleen terveydenhuoltojärjestelmänsä kautta CAM -hoitoja. Maat, joiden BKT oli matala kuten Puola, Viro, Unkari tarjosivat vähemmän CAM-hoitoja asukkailleen. [7]

Niinpä CAM-hoitojen käyttäjien voi päätellä olevan varsin tietoisia tavastaan hoitaa terveyttään, vauraan maan vauraina kansalaisina.

Suomessa CAM-hoidoista yleisimpiä olivat luontaistuotteet (53.8%) ja ravintolisät (53.4%). Muita käytetyimpiä olivat rukous (34.3%), rohdosvalmisteet (29.2%) sekä akupunktio (28.1%) ja kiropraktiikka (27.7%). Vähiten käytettyjä hoitomuotoja olivat hypnoosi (4.4%), perinteinen kiinalainen lääketiede (5.5%) ja aromaterapia (7.4%). [6]

Vain noin joka kymmenes (7-15% hoitomuodosta riippuen) suomalainen rajoittaisi lainsäädännöllä tutkittujen täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen antamista lapsille tai vakavasti sairaille. Haastattelututkimukseen osallistui 1016 kansalaista vuonna 2018. (Tampereen yliopiston tietoarkisto 2020). [4,5,6]

Joskus elämänsä aikana jotakin täydentävää ja vaihtoehtoista hoitoa ilmoitti käyttäneensä (käyttänyt itse tai joku vastaajan perheenjäsenistä) yli 80 % haastatelluista. [4,5,6]

Hoitoja käyttäneistä eniten apua koettiin saadun kiropraktiikasta ja perinteisestä kiinalaisesta lääketieteestä, mutta kaikkien hoitomuotojen osalta apua saaneiden osuus oli yli puolet ko. hoitoa käyttäneistä (Vuolanto ym. 2020). [4,5,6]

Vuolannon ja tutkijaryhmän tutkimuksen (2020) mukaan CAM-hoitojen ja valtavirtalääketieteen käyttö eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa eli CAM-hoidot eivät vähentäneet valtavirtalääketieteen käyttöä. [4,5,6]


Lähteet:

[1] https://www.luontaishoitoala.fi/
[2] https://www.luontaisnetti.fi/uusi/Ladattavat_tiedostot/HYVE_CAM_2018.pdf
[3] https://www.lkl.fi/
[4] https://www.luontaishoitoala.fi/kannanotot/kansanedustajille-infopaketti/
[5] https://services.fsd.tuni.fi/catalogue/FSD3372
[6] https://journal.fi/sla/article/view/80288
[7] https://bmccomplementmedtherapies.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12906-020-02903-w


© 2021 Luontaishoitoalan Foorumi ry ja Satu Jämsä