Joulusauna

Joulusaunaperinne on vanhempi kuin joulu - Kurkistus historiaan.

Teksti: Satu Jämsä

Sauna on suomalaiselle kirkko, apteekki, kylpylä ja nuorisotila, sanoo Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

Joulu ja sauna kuuluvat yhteen, juhlapyhien viettoon on perinteisesti kuulunut työnteon lopettaminen, hieman paremman ruuan syöminen ja puhdistautuminen.

Suomessa puhdistautuminen tarkoittaa luonnollisesti saunaa, ja saunomisessa erityisesti juhlien aattopäivä on korostunut.

Joulu- ja juhannusaattoon kuuluu sauna, sekä lisäksi Tapaninpäivään.

Saunan syntyhistoria ulottuu suomalaisessa kulttuurissa kristinuskoa pidemmälle. Vuosituhantisen perinteen synnystä ei edes ole tarkkaa tietoa.

Sauna muuttaa arjen pyhäksi ja joulusauna aivan erityisen suureksi pyhäksi. Joulusaunan tavallisesta saunomisesta poikkeavat yksityiskohdat tekevät siitä merkkitapauksen monelle nykysuomalaisellekin.

Kansanperinteessä joulusaunaan liittyy paljon uskomuksia.

- Jouluna saunassa on perinteen mukaan tapana käydä ajoissa. On myös vanha tapa heittää olutta kiukaalle ja edistää näin seuraavan vuoden hyvää satoa.

Saunassa on saatettu myös lukea pieni loitsu tai rukous ja pyytää samalla henkistä puhdistusta samalla kun puhdistaudutaan maallisista lioista, kertoo tutkija Juha Nirkko.

Joulusaunaan mentiin aikaisin, heti puolenpäivän jälkeen ja joka tapauksessa ennen pimeän tuloa. Näin uskottiin joudutettavan talon töitä seuraavana vuonna: ensimmäisenä saunasta pois ehtineet olivat töissään koko vuoden muita taloja edellä.

Myöhäisen kylpemisen uskottiin aiheuttavan jonkin suuren onnettomuuden. Ihmisten jälkeen saunaan tulivat haltijat ja tontut, jotka eivät myöskään pitäneet viivyttelijöistä.

Saunassa parantamisen riittiin liittyi myös tarkkoja määräyksiä saunan lämmittämisestä. Salaman kaatamat puut olivat erityisen tehokkaita, mutta myös tavallinen leppä kelpasi.

Saunaa lämmittäessä oli tarpeen olla vaitelias.

Parannusvihta koottiin koivun sijaan lepän oksista, vihtoja saatettiin tehdä myös yrteistä.

Saunaveden tuli olla peräisin koskesta tai kolmesta eri lähteestä.

Joulusaunassa ollaan hiljaa, jos joulusaunassa höpötti, joutui kesällä itikoiden syömäksi.

Joulusaunasta kuului mennä hankeen kieriskelemään.

Tällä tavalla puhdistettiin ruumiin lisäksi myös sielu sinne vuoden aikana kertyneestä “liasta”.

Nykytietämyksen mukaan hangessa kierimiselle on ihan terveydellisetkin syyt, sillä kylmässä lumessa kieriskely vilkastuttaa pintaverenkieltoa ja kiihdyttää aineenvaihduntaa.

Tosin viime vuosina jouluna hangessa kieriskely ei ole lumenpuutteen vuoksi ollut itsestäänselvyys kaikkialla Suomessa.

Mitä vaivoja saunomisella on hoidettu, luultavasti hyvinkin samoja kuin nykyiset, kiireiset ihmisetkin.

Ehkäpä suomalainen versio mindfulness -hetkestä on aina ollut sauna. Tähän sopii hyvin joulusaunaan kuuluva hiljaisuus. Sen ohella saunan lämpö ja vihta on pehmitellyt kipeitä lihaksia ja saanut verenkierron liikkeelle.

Suomessa onkin menty kohdusta hautaan saunan kautta.

Nyt sitten on saatu iloinen tieto, että sauna pääsee osaksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa ensimmäisenä suomalaisen kulttuurin ilmentymänä.

Lähteet:

https://www.duodecimlehti.fi/duo40475

https://yle.fi/uutiset/3-5690206

https://yle.fi/uutiset/3-11700593

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000007387658.html