Itsemääräämisoikeus
30.3.2026, päivitetty 11.4.2026
Yleistä
Tällä verkkosivulla ja tämän verkkosivun alasivuilla luontaishoidot tarkoittavat täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja (Complementary and Alternative Medicine) eli CAM-hoitoja.
Mikä on tilanne nyt?
Koska erillislakia Täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista ei nyt tehdä, niin helpoin tapa saavuttaa Lääkäriliiton tavoite ja täyttää Hallitusohjelman kirjaus on lisätä Ammattihenkilölakiin sääntely siitä, että vain terveydenhuollon ammattihenkilöt saavat hoitaa ihmisiä, joilla on tietty sairaus. Eli hyvin todennäköinen lopputulos on, että lisätään rajoittava pykälä Ammattihenkilölakiin, jolloin miljoona eli 22,8 % 20 – 75+ vuotiaista Suomessa asuvista menettää mahdollisuuden käydä täydentävissä ja vaihtoehtoisissa hoidoissa.
Niinpä nyt on erittäin tärkeää, että Otakantaa-kyselyyn saadaan mahdollisimman monta vastausta. Se on ainoa keino, jolla rajoittavan pykälän lisääminen Ammattihenkilölakiin voidaan estää. Lue kyselystä ja vastaa.
Lue yksityiskohdat alasivulta
Itsemääräämisoikeuteen vaikuttavia lakeja
Perustuslain 6 § sanoo selvästi sen, että olipa ihmisellä mikä sairaus, vamma tai vaiva tahansa, se ei saa vaikuttaa siihen, miten häntä kohdellaan verrattuna terveeseen ihmiseen. Häntä ei voi estää käyttämästä samoja luontaishoitoja, joita terve ihminen voi käyttää.
Perustuslain 7 § takaa ihmiselle itsemääräämisoikeuden.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 6 § sanoo, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Lain 7 § sanoo, että alaikäistä on kohdeltava samoin kuin aikuista, jos hän pystyy päättämään hoidostaan.
Yhdenvertaisuuslain 5 § velvoittaa viranomaisen toteuttamaan yhdenvertaisuutta toiminnassaan. Henkilöä ei siis saa kohdella eri tavoin hänen sairauden vuoksi.
Yhdenvertaisuuslain 8 § kieltää syrjinnän terveydentilan vuoksi. Tämän pykälän perusteella sairas, vammainen tai jostakin vaivasta kärsivä henkilö voi käyttää luontaishoitoja aivan samoin kuin terve henkilö.
Eduskunnan Perustuslakivaliokunta on se, joka viime kädessä tarkistaa, tutkii ja ratkaisee, rikkooko lakiehdotus Perustuslakia vai ei.
Lue lainkohdat ja tarkempi analyysi alasivulta
Rajoittava lakipykälä
Jos rajoittava pykälä lisätään Terveydenhuollon Ammattihenkilölakiin, niin henkilöitä, jotka potevat jotakin seuraavista sairauksista tai kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä, ei saa hoitaa täydentävillä eikä vaihtoehtoisilla hoidoilla:
syöpä, diabetes, epilepsia, vakava mielenterveyden häiriö, mielisairaus, dementia tai muuta näihin verrattava vakava sairaus
on raskaana, tehty elinsiirto
Jos rajoittava pykälä lisätään, niin ketään ei saa hoitaa hoitomuodolla, johon sisältyy hypnoosia.
Lue rajoittava lakipykälä alasivulta
Lukumääriä eli kuinka monta ihmistä rajoittava lakipykälä estäisi käyttämästä täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja
Vakavasti sairaita on:
450 000 (diabeetikot)
110 000 (syöpää sairastavat)
60 000 (epileptikot)
215 000 (vakava mielenterveyden häiriö)
150 000 (dementia tai muu vakava muistisairaus)
Yhteensä 985 000 henkilöä. Eli 21,9 % 20 – 75+ vuotiaista joutuisi vakavasti sairaina rajoittavan lain piiriin.
Muut, joita rajoitus koskisi:
43 000 raskaana olevaa
Kaikkiaan siis 985 000 + 43 000 = 1 028 000 ihmistä eli 22,8 % 20 – 75+ vuotiaista Suomessa asuvista joutuisi rajoittavan pykälän piiriin eli heitä ei saisi hoitaa täydentävillä ja vaihtoehtoisilla hoidoilla.
Hypnoosi
Jos rajoittava pykälä tulee lakiin, niin se kieltää hypnoosia sisältävien hoitojen tekemisen muilta kuin terveydenhuollon ammattihenkilöiltä. Silloin 1 417 891 eli 31,5 % 20 – 75+ vuotiaista menettäisi mahdollisuuden käyttää hypnoosia täydentävänä tai vaihtoehtoisena hoitona pyrkiäkseen eroon tupakasta tai ylipainosta.
Lue lukumäärät ja niiden lähteet alasivulta
Vastaa Otakantaa-kyselyyn, jotta rajoittavan pykälän lisääminen Terveydenhuollon Ammattihenkilölakiin voidaan estää
Lue alasivu
Ensimmäinen luontaishoitaja oikeudessa 24.3.1976 syytettynä rajoittavan säännöksen rikkomisesta
Lue alasivu