Kuuleminen 16.12.2025 koskien Ammattihenkilölain uudistamisen Teemaryhmä 5:n työn tulosta

16.12.2025

Luontaishoitoalan Ammattilaiset ry:n puheenjohtajan puheenvuoro kuulemistilaisuudessa 16.12.2025

Alla on Luontaishoitoalan Ammattilaiset ry:n puheenjohtaja Kristiina Benjaminssonin puheenvuoron sanallinen osuus, lopussa on linkki hänen samalla esittämiin kalvoihin.

Luontaishoitoalan ammattilaiset ry on luontaishoitoalan ammatillisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kattojärjestö. Luontaishoitoalan Ammattilaiset Ry:n puheenjohtaja Kristiina Benjaminsson edustaa siis laajaa joukkoa luontaishoitoalan ammattilaisia eri puolilta Suomea.

Kiitos mahdollisuudesta käyttää puheenvuoro tässä kuulemistilaisuudessa.

Kiitämme teemaryhmää numero viisi heidän tärkeästä työstään ja viisaasta ehdotuksesta siirtää vaihtoehtohoitojen laajan kokonaisuuden sääntelyn kokonaan omaksi laikseen eikä arvioitavaksi lainkaan Ammattihenkilölainsäädännön yhteydessä.

On erittäin tärkeää ja myönteistä, että vaihtoehtohoitoja tarkastellaan omana kokonaisuutenaan, eikä niitä automaattisesti sijoiteta terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön piiriin. Tämä vastaa alan todellisuutta ja on oikea lähtökohta.

Vaihtoehtohoitoja käyttää iso osa – noin miljoona - suomalaisista ja erilaisten hoitomuotojen kenttä on erittäin laaja. Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan yleisesti kaikkia terveydenhuollon ulkopuolisia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin suunnattuja hoitoja ja palveluja. Kyse ei ole yhdestä yhtenäisestä toimialasta, vaan hyvin monimuotoisesta kentästä, jossa menetelmät ja koulutukset vaihtelevat. Luontaishoitoalan ammatillisissa yhdistyksissä, jotka kuuluvat kattojärjestön alaisuuteen toimintatavat ja eettiset periaatteet ovat kyllä kunnossa, mutta uusia hoitomuotoja ja toimijoita tulee alalle jatkuvasti.

Juuri alan laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi vaihtoehtohoidot vaativat syvällistä perehtymistä. Tästä syystä Luontaishoitoalan ammattilaiset ja muut alan järjestöt ovat korostaneet jo pitkään, että kattava ja riippumaton toimialaselvitys on tehtävä ennen minkäänlaisen sääntelyn luomista. Ilman ajantasaista tietoa alan rakenteesta, toimijoista, hoitomuodoista ja käytännöistä sääntely ei voi olla tarkoituksenmukaista. Yksinkertaistava tai yleistävä sääntely Ammattihenkilölainsäädännön puitteissa tai sen kautta epäsuorasti ilman luontaishoitoalan asiantuntemusta ei vastaisi todellisuutta, vaan pikemminkin lisäisi epäselvyyttä. Ja se sisältää riskin ammatinharjoittajien oikeusturvan ja asiakkaiden valinnanvapauden vaarantumisesta.

On tärkeää todeta, että vaihtoehtohoitojen ja luontaishoitojen suhde terveydenhuoltoon on tällä hetkellä määrittelemätön ja osin ristiriitainen. Luontaishoitoalan ammattilaiset ovat jo pitkään esittäneet, että alan osaamista tulisi tarkastella myös osana laajempaa terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisuutta.

Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut jo vuodesta 2014 lähtien perinteisten ja täydentävien hoitomuotojen hallittua integroimista osaksi kansallisia terveysjärjestelmiä. Tämän taustalla on näkemys siitä, että luontaishoitoalalla on paljon annettavaa erityisesti ennaltaehkäisyssä, itsehoidon tukemisessa ja väestön hyvinvoinnin edistämisessä.

Integraatio terveydenhuoltoon edellyttää kuitenkin valmistelua, yhteistä ymmärrystä ja avointa vuoropuhelua kaikkien osapuolten kesken.

Luontaishoitoalan ammattilaiset, joita kattojärjestönä edustamme, ovat saaneet koulutuksen arvioida tilanteita turvallisesti ja osaavat tarvittaessa lähettää asiakkaan lääkärin hoitoon. Luontaishoitoalan hyvin koulutettu ammattilainen ymmärtää, ettei hän tee lääketieteellisiä diagnooseja, ei puutu asiakkaalle määrättyihin lääkityksiin, eikä korvaa sairauksien lääketieteellistä hoitoa. Suurin osa toiminnasta kohdistuu hyvinvoinnin tukemiseen, itsehoitoon, jaksamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Vaihtoehtohoidot toimivat nykytilanteessa terveydenhuollon rinnalla, eivät sen tilalla.

Tämän kuulemistilaisuuden alustuksessa on nostettu esiin huoli niin sanotuista katteettomista terveyslupauksista ja niiden mahdollisista potilasturvallisuusvaikutuksista. Tätä kohtaa on syytä tarkastella huolellisesti ja kriittisesti.

Ymmärrämme hyvin huolen siitä, että luontaishoidot voisivat viivästyttää lääketieteelliseen hoitoon hakeutumista. Kyse on potilasturvallisuudesta, joka on meille kaikille yhteinen ja perusteltu lähtökohta. On kuitenkin tärkeää todeta, että tälle huolelle ei ole tutkimusnäyttöä.

Ei ole olemassa systemaattista tai väestötasoista tutkimusnäyttöä, joka osoittaisi, että luontaishoitojen tai vaihtoehtohoitojen kentällä annettaisiin laajamittaisesti katteettomia lupauksia siten, että potilasturvallisuus yleisesti vaarantuisi. Väite perustuu pääosin yksittäistapauksiin, mediaan nostettuihin anekdootteihin sekä oletuksiin, ei empiiriseen kokonaisaineistoon.

Luontaishoitoalan Ammattilaiset ry:n saamien tietojen mukaan viidestä keskeisestä luontaishoidosta – akupunktiosta, vyöhyketerapiasta, homeopatiasta, hypnoosista tai aromaterapiasta – yhteydenottoja Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tuli v. 2024 vain 7 kpl, joista osa koski hinnoittelua. Vastaava luku vuodelta 2022 oli 3kpl ja vuodelta 2023 4kpl.

Myöskään väitteelle, jonka mukaan luontaishoidoissa annetut lupaukset yleisesti estäisivät vakavasti sairaita hakeutumasta lääketieteelliseen hoitoon, ei ole olemassa tutkimusnäyttöä. Niissä harvoissa tutkimuksissa, joissa hoitoon hakeutumisen viivästyminen on havaittu, taustalla on monitekijäisiä syitä, kuten pelko, aikaisemmat kokemukset hoitojärjestelmästä ja kulttuuriset tekijät – ei yksittäinen lupaus tai hoitomuoto.

Suomessa tehdyissä tutkimuksissa, kuten Vuolannon ym. (2020) tutkimuksessa, ei havaittu, että täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen käyttö olisi vähentänyt tai korvannut valtavirtalääketieteen käyttöä tai johtanut siihen, että ihmiset eivät hakeutuisi lääketieteelliseen hoitoon. Tutkimus ei osoita tilastollisesti merkitsevää yhteyttä CAM-hoitojen käytön ja lääketieteelliseen hoitoon hakeutumisen välillä. Vuolanto ym. 2020, Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti Journal.fi

On tärkeää erottaa toisistaan toivon ylläpitäminen ja parantumisen lupaaminen. Toivo ei ole lupaus, ja näiden käsitteiden sekoittaminen johtaa virheellisiin johtopäätöksiin niin eettisesti kuin juridisestikin.

Lisäksi liiallisten odotusten syntyminen ei ole ilmiö, joka rajoittuisi luontaishoitoihin. Ennusteviestintä ja toivon ja realismin tasapaino ovat haaste myös virallisessa lääketieteessä ja hoidon kontekstissa.

On kuitenkin erittäin tärkeää erottaa nämä ilmiöt koko kentästä. Suurin osa alan ammattilaisista toimii vastuullisesti, tiedostaa omat rajansa ja ohjaa asiakkaat tarvittaessa terveydenhuollon piiriin.

Alustuksessa on aivan oikein nostettu esiin myös kansalaisten itsemääräämisoikeus hakeutua haluamiinsa palveluihin vapaa-ajallaan. Tämä on keskeinen periaate, että kunnioitetaan perusoikeuksia; itsemääräämisoikeutta.

Haluamme korostaa, että ennen minkäänlaisen vaihtoehtohoitoja koskevan lain valmistelua on välttämätöntä tehdä kattava, riippumaton ja ajantasainen toimialaselvitys. Luontaishoitoalan ammattilaiset ja alan järjestöt ovat vaatineet tällaista selvitystä jo vuodesta 2020 lähtien. Ilman sitä sääntely ei voi olla oikeasuhtaista, tarkoituksenmukaista eikä perustua todelliseen ymmärrykseen kentästä.

Luontaishoitoalan Ammattilaisten toteuttamat vaihtoehtohoidot ovat turvallisia.

Mikäli alaa halutaan säädellä, toimialaselvitys on tehtävä ennen mitään mita toimenpiteitä.

Olemme valmiita asiantuntijayhteistyöhön ja rakentavaan vuoropuheluun. Vastustamme kuitenkin huonosti valmisteltua, yleistävää tai väärään lainsäädäntökehikkoon sijoitettua sääntelyä.

Vaihtoehtohoitojen sääntely edellyttää erottelukykyä, perehtymistä ja avointa yhteistyötä. Tässä työssä olemme mielellämme mukana.

Huolemme ja kysymyksemme Sosiaali- ja terveysministeriölle on:

Säilyykö Ammattihenkilölainsäädännön uudistuksen jälkeen luontaishoitajilla oikeus hoitaa kaikkia kansanryhmiä niin kuin tähänkin saakka?

Lapsia, Raskaana olevia, Diabeetikoita, Epilepsiaa sairastavia, Mielenterveyspotilaita, Vammaisia ja Vakavasti sairaita - Nämä ryhmät kattavat noin 1,5 miljoonaa suomalaista eli kyse ei ole minkään pienen ihmisryhmän oikeuksista.

Kiitos.

Luontaishoitoalaa ei voida säädellä Ammattihenkilölainsäädännön yhteydessä, sillä

- luontaishoitoja/vaihtoehtohoitoja koskevia säännöksiä ei voi tuoda ammattihenkilölakiin ilman toimialaselvitystä.

- Alan asiantuntemusta ja edustajia ei ole ollut mukana lain valmistelussa.

- Alan toimijoille ei ole kerrottu, mitä konkreettisesti suunnitellaan.

- Valmistelukokouksista ei ole pöytäkirjoja tai ne eivät ole saatavilla.

→ Tämä herättää huolen avoimuudesta ja oikeusvarmuudesta.

Riski: epätarkoituksenmukaiset tai epäselvät säännökset

Ja vielä keskeisinä riskeinä:

Luontaishoitojen säänteleminen epäsuorasti terveydenhuollon lainsäädännön kautta ja ilman alan todellista asiantuntemusta

→ Vaarantaa ammatinharjoittajien oikeusturvan ja asiakkaiden valinnanvapauden

Luontaishoitoala ei ole terveydenhuollon ammattihenkilötoimintaa, lääketieteellistä diagnosointia, eikä terveydenhuollon korvaamista.

Luontaishoitoala on: hyvinvoinnin ja itsehoidon tukemista, ennaltaehkäisyä ja ihmisen kokonaisvaltaista kohtaamista ja hoitamista.

Tässä vielä yleisimpiä kysymyksiä, joihin alaa arvioidessa törmää, ja mitä niihin voi vastata:

K: Kuinka laaja luontaishoitoala on Suomessa? Kuinka paljon ammattilaisia ja asiakkaita?

V: Ala kattaa tuhansia ammattilaisia ja palveluja käyttää merkittävä osa kansalaisista hyvinvoinnin ja itsehoidon tukena. Tarkka lukumäärä vaihtelee. Toimialaselvitys antaa ajantasaisen tiedon.

K: Mikä on alan taloudellinen merkitys?

V: Ala tarjoaa työpaikkoja ja tukee kansalaisten hyvinvointia. Epätarkoituksenmukainen sääntely voi johtaa oikeusturvariskeihin ja taloudellisiin menetyksiin.

K: Onko olemassa tutkimusnäyttöä luontaishoitojen vaikuttavuudesta?

V: Vaikuttavuus vaihtelee menetelmittäin. Ala keskittyy ennaltaehkäisyyn, hyvinvoinnin tukemiseen ja itsehoitoon, ei sairaanhoitoon. Tutkimusnäyttö on osa keskustelua, mutta sääntely tulee perustaa alan kokonaisuuden tuntemukseen.

K: Miksi ala ei halua olla terveydenhuollon ammattihenkilölain piirissä?

V: Ala ei tee lääketieteellisiä diagnooseja eikä korvaa terveydenhuoltoa. Ammattihenkilölain sääntely ei vastaa alan toimintaperiaatteita, ja epätarkoituksenmukainen sääntely voi vaarantaa asiakkaan valinnanvapauden.

K: Eikö sääntely turvaisi asiakkaita?

V: Ala toimii omien koulutusten ja eettisten periaatteiden mukaisesti. Riippumaton toimialaselvitys ja erillinen, tarkoituksenmukainen sääntely turvaavat asiakkaan paremmin kuin epämääräinen terveydenhuoltolain soveltaminen.

Luontaishoitoalan Ammattilaiset ry on kaikkien luontaishoitoalan ammatillisten yhdistysten ja luontaishoitoalan muiden ammattilaistoimijoiden yhteinen kattojärjestö ja yhdysside.

Jäseninä on luontaishoitoalan ammatilliset yhdistykset ja koulutustahot.

Jäsenyhdistystemme jäsenet ovat luontaishoitoalan koulutettuja ammattilaisia: www.luontaishoitoala.fi/terapeuttirekisteri/

2. Tavoitteenamme on luontaishoitoalalla toimimisen helpottaminen

3. Otamme kantaa ja osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun

4. Edistämme luontaishoitoalan kehittämistä, osaamista, tutkimustoimintaa ja yhteistyötä alan tutkijoiden kanssa

Yhteystiedot: Puheenjohtaja Kristiina Benjaminsson, kristiina(at)luontaishoitoala.fi

Sähköposti: info(at)luontaishoitoala.fi

Verkkosivut: www.luontaishoitoala.fi

Facebook-sivu: www.facebook.com/LuontaishoitoalanFoorumi

Lue viimeisimmät kannanottomme www.luontaishoitoala.fi/kannanotot

Luontaishoitoalan Ammattilaiset ry:n puheenjohtajan kuulemistilaisuudessa 16.12.2025 esittämät kalvot

Kuulemistilaisuuden muu materiaali

Teemaryhmä 5:n puheenjohtajan, Sanna-Maria Kivivuoren, alustus

Loputkin materiaalit lisätään tänne pian.