Täydentävien- ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) lainsäädännön nykytila

  • Lainvalmistelu meneillään
  • Toimialaselvitystä ei ole tehty
  • Alaan liittyy isoja mielipide-eroja

Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on käynnissä vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön valmistelu. (Edellisen hallituksen Perhe- ja peruspalveluministeri 10.07.2017–05.06.2019) Annika Saarikko antoi tehtäväksi lakivalmistelun käynnistämisen. [1]

Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan viralliseen terveydenhuoltoon kuulumattomia hoitoja, joita voivat antaa niin terveydenhuollon ammattihenkilöt kuin alan ulkopuolella toimivat henkilöt. Vaihtoehtohoitojen tarjoaminen, markkinointi ja käyttö on lisääntynyt. [1]

Tällä hetkellä vaihtoehtohoidoista on vain hyvin yleisluonteista säätelyä. Vaihtoehtohoitoja koskee kuluttajasuojalainsäädäntö samoin kuin muidenkin palvelujen myyntiä. Tapauskohtaisesti voidaan soveltaa myös vahingonkorvaus- tai rikoslainsäädäntöä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa säädellään ammattihenkilölailla. [1]

Vaihtoehtohoitojen sääntely vaatii laajaa asiantuntemusta.

Vaihtoehtohoitoja koskevan sääntelyn kehittäminen vaatii laajaa asiantuntemusta, aikaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kyseessä on hanke, joka edellyttää muutoksia myös moneen muuhun jo voimassa olevaan lakiin. Tavoitteena on, että uusi laki sisältäisi muun muassa vaihtoehtohoitojen määritelmän, säännöksen lain soveltamisalasta, yleisiä velvoitteita vaihtoehtohoitoja ammattimaisesti antaville, markkinointia ja valvontaa koskevia säännöksiä sekä säädökset hoitoa antavien rekisteröinnistä. [1]

Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita on selvitetty viimeksi vuonna 2009. Silloin sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti, että ryhdyttäisiin valmistelemaan laajaa, vaihtoehtohoitoja tarkemmin sääntelevää omaa lainsäädäntöä. Työryhmä esitti, että potilasturvallisuuden varmistamiseksi vain terveydenhuollon ammattihenkilöt saisivat hoitaa erityisen haavoittuviin potilasryhmiin kuuluvia. Näin on tehty muun muassa Ruotsissa. Lisäksi ehdotettiin, että muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö voisi hoitaa tiettyjä vakavia sairauksia ja potilasryhmiä ainoastaan yhteistyössä lääkärin kanssa. [1]

Lainsäädännön valmistelu on siis käynnistetty jo 2018 ja se jatkuu edelleen.

Luontaishoitoalan Foorumi ry ehdottaa, että täydentävistä hoidoista tehdään toimialaselvitys, jolla selvitetään täydentävien hoitojen nykyinen tilanne Suomessa. Toimialaselvityksen toteutusmallina voidaan käyttää Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemia toimialakohtaisia raportteja. [2]

Toimialaselvityksen yhteydessä on syytä selvittää täydentäviin hoitoihin liittyvät potilasturvallisuusasiat ja potilasvahingot. Potilasturvallisuusnäkökulmaan liittyvien asioiden tulee perustua varmistettuihin viranomaisten tietoon tulleisiin tapauksiin. [2]

Täydentävien hoitojen kenttä on varsin pitkälle järjestäytynyt hoitomuodoittain ammatillisiin yhdistyksiin, joilla on jäsenilleen asetetut koulutusvaatimukset, eettiset ohjeet ja hoitajarekisteri. Nämäkin asiat on hyvä selvittää tarkemmin toimialaselvityksessä. Valitusasioita hoitaa yhdistyksen säännöissä tai eettisissä ohjeissa määritelty toimielin. Luontaishoitoalan Foorumi ry:n tietojen mukaan valitustapauksia on tullut yhdistysten käsiteltäviksi hyvin vähän. [2]

Suomessa arvioidaan olevan 6.000–8.000 täydentävien hoitojen ammatinharjoittajaa, näistä suuri osa toimii ammatissaan yrittäjinä. Ammatinharjoittajien määrä tulee selvittää osana mahdollista toimialaselvitystä. [2]

On syytä korostaa, että täydentävien hoitojen alalla toimivat yritykset ja yrittäjät luovat työpaikkoja, kasvattavat kansantuloa ja parantavat Suomen kilpailukykyä. Täydentävien hoitojen toimialaselvityksessä tulisi selvittää yrittäjyyteen liittyviä seikkoja ja niiden merkitystä yhteiskunnan kannalta. [2]

Jotta voitaisiin säätää CAM-alaa koskeva laki, tulisi ensin selvittää, mitä vaikutuksia lailla olisi koko alalle. Ja mitkä ovat alalla todelliset sattuneet dokumentoidut, viranomaisten tietoon tulleet hoitovahingot.

CAM-alaa säätelevät kansallisen lainsäädännön lisäksi myös EU-direktiivit. Esimerkiksi Homeopatian kohdalla sovelletaan sekä kansallista lainsäädäntöä, että EU-direktiivejä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea valvoo homeopaattisia lääkevalmisteita. Valvontavelvoite on peräisin ihmis- ja eläinlääkedirektiiveistä 2001/83/EY ja 2001/82/EY (muutoksineen). [6]

Homeopaattiset valmisteet sisällytettiin eurooppalaisiin lääkesäädöksiin direktiivein vuonna 1992. Siitä alkaen homeopaattisten valmisteiden laadun ja turvallisuuden valvonta on kuulunut lääkevalvonnan piiriin. Homeopaattisten valmisteiden tavoin valmistettuja antroposofisia valmisteita valvotaan samoin säädöksin. Muiden lääkevalmisteiden tavoin homeopaattiset valmisteet kuuluvat ennakkovalvonnan piiriin. Valmisteet tarvitsevat myyntiluvan tai rekisteröinnin ennen niiden tuontia markkinoille. [6]


Valvira on antanut asiassa oman ohjeistuksensa

Antaessaan vaihtoehtohoitoja henkilö ei toimi terveydenhuollon ammattihenkilönä, vaikka hänellä olisikin terveydenhuollon ammattihenkilön koulutus.

Valviran näkemyksen mukaan näissä tilanteissa terveydenhuollon ammattihenkilön ei tule käyttää terveydenhuollon ammattinimikettä, sillä terveydenhuollon ammattihenkilön ei tule antaa tai tarjota vaihtoehtohoitoja terveyden- ja sairaanhoitoon kuuluvana, ammattitutkintonsa mukaisena hoitona. [3]

Vaihtoehtohoitoja koskevissa ongelmissa voi ottaa yhteyttä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Kuluttajalainsäädännön lisäksi vaihtoehtohoitoja koskevat muun muassa vahingonkorvauslainsäädäntö ja rikoslaki. Ravintolisävalmisteet kuuluvat elintarvikelain piiriin, ja niitä valvoo Ruokavirasto. [3]

Lain valmistelussa olisikin valinnanvapauden ja tasa-arvoisuuden osalta tärkeä hahmottaa, millainen vaikutus lailla olisi kuluttajan asemaan, kun huomioidaan, että Valviran ohjeistuksen mukaan terveydenhuollon henkilökunnan ei tulisi antaa CAM-hoitoja.


Myöskään lääkäriliito ei suhtaudu CAM-alaan suopeasti

Lääkärin tulee käyttää vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödylliseksi osoittamia menetelmiä. [4] 
Uskomushoidoilla, luontaisvalmisteilla ja ravintolisillä voi olla merkittäviä sivu- tai yhteisvaikutuksia lääketieteellisten tutkimusten ja hoitojen kanssa. Lääkärin velvollisuus on kertoa potilaalle mahdollisista haitoista ja suositella tällaisista hoidoista pidättäytymistä. Jos lääkäri havaitsee kollegan antavan uskomushoitoja, tulee kollegan huomiota kiinnittää tähän suositukseen. [4]

Lääkäriliiton nihkeän suhtautumisen ohella sen vaaliteemana on ”uskomushoitolaki”.

”Liiton vaaliteemoja ovat muun muassa uskomushoitolaki, saattohoito sekä tutkimus- ja koulutusresurssit.” [5]

”– Lääkäriliitto teki eduskuntavaalitavoitteensa hyvissä ajoin viime syksynä, ja virallisesti ne julkistettiin joulukuussa (2019) valtuuskunnan kokouksen aikaan. Ne lähetettiin heti puolueiden vaaliohjelmia tekeville tahoille, kertoo liiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Pauliina Pulkkinen. Pyrkimyksenä on vaikuttaa tulevaan hallitusohjelmaan, olivatpa hallituksessa mitkä puolueet tahansa.” [5]

”Lääkäri voisi vastaanotolla vedota lakiin, jos kuulisi potilaan kallistuneen uskomushoitojen kannalle.” [5]


Niinpä CAM-hoitoja koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös yksittäisen ammattiliiton pyrkimykseen vaikuttaa terveydenhuollon rakenteeseen ja sitä koskevaan poliittiseen päätöksentekoon.


Lähteet:

[1] https://stm.fi/-/stm-kaynnistaa-valmistelun-vaihtoehtohoitoja-koskevasta-lainsaadannosta
[2] https://www.luontaishoitoala.fi/kannanotot/kannanotto-taydentavien-hoitojen-sa/
[3] https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/vaihtoehtohoidot
[4] https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/suositus-laakarin-suhtautumisesta-uskomushoitoihin/
[5] https://www.laakarilehti.fi/liitossa/liitto-toimii/vaalien-alla-vaikuttamistyo-kay-kuumana/
[6] https://sic.fimea.fi/3_2014/homeopaattiset_valmisteet_laakevalvonnassa


© 2021 Luontaishoitoalan Foorumi ry ja Satu Jämsä