Mitkä hoidot ovat uskomushoitoa?

  • Onko jooga, jäsenkorjaus, saunottaminen, akupunktio uskomushoitoa, tulisiko ne kieltää?
  • Millainen näyttö vaaditaan ja kelpuutetaan?
  • Mitä hyötyjä tai haittoja hoidoista on kansalaisille?

Lääkäriseura Duodecim päätti äänestyksen tuloksena, että Complementary and Alternative Medicine CAM on suomeksi Uskomushoito”. [3]

”Perusteluksi valinnalle esitettiin, että moninaiset hoitomuodot eivät nojaa tieteelliseen näyttöön vaan ainoastaan uskomuksiin, kun sen sijaan lääketieteellisessä hoitamisessa käytetään vain näyttöön perustuvia metodeja”. – Toteaa terveystutkija ja tietokirjoittaja Pauliina Aarva blogissaan 22.8.2017. [3]

”Julkilausumaton oletus on, että terveydenhuollossa, joka usein aiheettomasti samaistetaan lääketieteeseen, virallisesti käytettävät hoidot olisivat vain tieteellisesti tutkittuja ja näin ne siis erottuisivat selkeästi ”uskomuksiin” nojaavista, tehottomista hoidoista. Tällainen oletus on tietysti mahdollinen, mutta tutkimusnäyttö ja käytäntö eivät sitä tue.” [3]

”Omintakeisen käsitemäärittelyn perusteella psykoterapiat luokittuvat uskomushoidoiksi, koska ne perustuvat psykologiseen tietoon. Terveyden edistämisen interventiot kokevat saman kohtalon. Nehän nojaavat tavallisesti käyttäytymistieteelliseen tietoon.” [2]

”Myös lääketieteellisistä hoidoista osa on kiistanlaista hoitoa ja tämän rajauskriteerin mukaan luokiteltavissa uskomushoidoiksi tai pätevyys on kyseenalaistettu.” [2]

Aarvan ohella kansanlääkinnän tutkija ja lääkäri Heikki Hemilä, on ottanut kantaa, mitä uskomushoito-sanalla tarkoitetaan. ”Termi uskomuslääkintä on kuitenkin sopimaton terveydenhuollon ammattilaisten sanavarastoon. Siihen sisältyy olettamus kaikkien muiden kuin virallisesti hyväksyttyjen hoitojen tehottomuudesta: Uskomushoidot ovat pelkkään uskoon perustuvia, humpuukia.

Termiä viljelleiltä yleensä muuta kuin kliinistä työtä tekeviltä lääkäreiltä on itseltään unohtunut tärkeä tieteellinen periaate: »proof of no effectiveness» on eri asia kuin »no proof of effectiveness».

Se, että monilta vaihtoehtohoidoilta puuttuu kaksoissokkokokeisiin perustuva osoitus tehosta, ei vielä tee niistä tehottomia. Tällä logiikalla jouduttaisiin hylkäämään mm. lähes kaikki kirurgiset toimenpiteet, vaikeavammaisten terapiat ja perinteinen psykiatria. Järjestelmiä, joissa hyväksytään vain yksi totuus, kuvataan historiassa sanalla pysähtyneisyys.” [4]


Toisaalta myös sanotaan:

”Uskomushoidoilla tarkoitetaan sellaisia hoitomuotoja, joilla ei ole yleisesti tunnustettua asemaa lääketieteessä. Niitä kutsutaan myös täydentäviksi- ja vaihtoehtoisiksi hoidoiksi vähän näkökulmasta ja hoidosta riippuen.” [1]

Kyseisen väittämän perusteella uskomushoidolla tarkoitetaan vain: mindfulnessia ja meditaatiota, rentoutusmuotoja, joogaa, ayurvedaa, rohdoksiksi luokiteltavia kasvivalmisteita, lisäravinteita, perinteistä kiinalaista lääketiedettä akupunktioineen, homeopatiaa, antroposofista lääketiedettä, aromaterapiaa, avantouintia, saunottamista, kuuma kivi hierontaa, suggestio-hoitoja ja jäsenkorjausta.

Jos mietimme vaikkapa puoskarilakia, on varsin tarpeen ensin määritellä, mikä tai kenen antama hoito on varmasti uskomushoitoa ja millä perusteella voisimme kieltää ne eri sairausryhmiltä?

On tärkeää myös erotella tuotteet terapiasta. Ei ole mustasalva-hoitajia tai hopeavesi-terapeutteja. Tähän liittyen pitää myös eritellä laillisessa myynnissä olevat tuotteet verkon kautta epämääräisistä paikoista tilatuista tuotteista.

Kaikkeen viralliseen niin kuin epäviralliseenkin hoitamiseen liittyy uskoa, luottamusta ja toivoa paranemisesta tai elämänlaadun kohenemisesta.


Uskomushoidot” tai oikealta nimeltään CAM-hoidot ovat olleet ikävästi esillä mediassa.

Lehtijutut lähtevät perusolettamuksesta, että kaikki muut kuin virallisessa terveydenhuollossa Suomessa olevat hoitamiset ovat tehottomia, haitallisia tai vaarallisia. [3]

Mistä tässä on kysymys?

Terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa on paljon liikkuvia osia, jotka vaikuttavat koko ajan toinen toisiinsa. On erilaisia näkemyksiä ja varsinkin uskomuksia.

  • Tieteellisen näytön vaatimuksista ja millainen tutkimustieto katsotaan luotettavaksi.
  • Potilaiden kokemusten merkityksestä hoidossa.
  • Ihmiskäsityksistä.
  • Hoitomuotojen tausta-ajattelun luonteesta ja hyväksyttävyydestä.
  • Professionaalisista eli ammatteihin liittyvistä eduista ja oikeuksista.

Kysymys voi olla siitäkin, että ei tunneta peruskäsitteitä eikä ylipäätään koko CAM (Complementary and Alternative Medicine -ilmiötä. Siksi syntyy tiukkoja puolesta- ja vastaan-asenteita, joita toisaalta saatetaan ihan tieten tahtoen lietsoakin. [3]

Voitaisiin ennemmin tutkia asiaa ja kysyä, mitä hyötyjä täydentävien hoitojen käyttö voisi tuoda terveydenhuollon säästötalkoissa? Miten jooga, mindfulness tai muut kehomielihoidot edistävät suomalaisten terveyttä? Tai kuinka paljon ja millaista haittaa eri hoitomuotojen käytöstä ylipäänsä kansalaisille voisi edes olla? [3]

Ennen kuin kutsumme mitään hoitomuotoa uskomushoidoksi, on hyvä myös määrittää, mikä oikeastaan on uskomushoitoa ja millä perusteella. Rajaksi ei voi laittaa yksistään RCT (Randomized Controlled Trial – satunnaistettu vertailukoe) tutkimuksia, tai lääketieteen hoitokäytäntöjä.

Uskomushoidon piiriin kuuluvat hoidot eivät ole itsestään selviä tutkijoille, lääkäreille, CAM-terapeuteille eikä lääkäriliittokaan määritä, mikä on uskomushoitoa ja millä perusteella.


Lähteet:

[1] https://www.laakarilehti.fi/liitossa/liitto-toimii/laakarit-suhtautuvat-kriittisesti-uskomushoitoihin/
[2] https://www.bioetiikka.fi/?p=1438
[3] https://liinanblogi.com/2017/08/22/uskomushoito-mita-se-on/
[4] https://www.duodecimlehti.fi/duo96790


© 2021 Luontaishoitoalan Foorumi ry ja Satu Jämsä