Hallituksen esityksen vertailu Luontaishoitoalan Ammattilaiset ry:n lausuntoon lakiluonnoksesta

7.10.2026

VERTAILU: Sote palveluvalikoiman määrittäminen: Hallituksen esitys Eduskunnalle HE 90/2026 vp // Luontaisalan Ammattilaiset ry:n (LA) lausunto

Alla on ChatGPT:n tekemä vertailu Hallituksen esityksestä Eduskunnalle (HE 90/2026 vp) ja Luontaishoitoalan Ammattilaiset ry:n (LA) lausunnosta 11.12.2025 STM:n kyseiseen lakiluonnokseen. Mitä on otettu huomioon, mitä ei? Hallituksen esitys HE 90/2026 vp oli Sote-valiokunnan kokouksen 22.9.2026 listalla. Sen jälkeen ei merkintöjä. 

Ensimmäinen tärkeä havainto: LA:n kaikkein keskeisintä esitystä – että täydentävät/luontaishoidot eli CAM-hoidot otetaan mukaan palveluvalikoimaan ja että niitä voidaan arvioida samoilla palveluvalikoiman periaatteilla – ei ole HE:ssä otettu nimenomaisesti huomioon. HE:ssä on kuitenkin tapahtunut muutamia sellaisia muutoksia, jotka ovat LA:n kannan kannalta kiinnostavia ja joita kannattaa hyödyntää jatkossa.

Vertailutaulukko

LA:n lausunnossa esittämä asia

Miksi LA esitti sen?

Mitä HE 90/2026:ssa on?

Huomioitu?

Merkitys LA:lle

Luontaishoidot ja täydentävät hoidot on otettava mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaan.

Suomessa käytetään paljon luontaishoitoja ja täydentäviä hoitoja. LA:n mukaan niiden mahdolliset hyödyt, turvallisuus ja kustannusvaikuttavuus tulee arvioida eikä niitä pidä sulkea palveluvalikoiman ulkopuolelle etukäteen.

HE ei mainitse luontaishoitoja, täydentäviä hoitoja tai CAM-hoitoja eikä ehdota niiden ottamista palveluvalikoimaan.

EI

LA:n lausunnon keskeinen vaatimus ei ole siirtynyt HE:hen.

Luontaishoitoja ei saa rajata palveluvalikoiman ulkopuolelle jo määritelmän perusteella.

LA katsoi, että nykyinen määrittely voi sulkea luontaishoidot arvioinnin ulkopuolelle jo ennen kuin niiden tarvetta, vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannusvaikuttavuutta arvioidaan.

HE muuttaa 7 a §:ää siten, että palveluvalikoimaan kuulumisen edellytyksiä tarkastellaan tarpeen, turvallisuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden perusteella.

OSITTAIN

Rakenteellinen ongelma on osin korjautumassa. HE antaa paremman perustan vaatia, että myös luontaishoitoja arvioidaan samoilla perusteilla.

Tarveperiaate.

Palveluvalikoiman tulee vastata ihmisten todellisiin tarpeisiin, ei vain nykyiseen hoitokäytäntöön.

Tarveperiaate on yksi HE:n keskeisistä palveluvalikoiman periaatteista.

KYLLÄ

LA:n perusajatus näkyy HE:ssä selvästi.

Turvallisuus.

Myös luontaishoitojen turvallisuus on arvioitava suhteessa saavutettavaan hyötyyn eikä niitä pidä sulkea pois oletusten perusteella.

Turvallisuus on yksi HE:n nimenomaisista palveluvalikoiman periaatteista.

KYLLÄ, yleisellä tasolla

Periaate on mukana, mutta HE ei sovella sitä luontaishoitoihin.

Vaikuttavuus.

Luontaishoitojen vaikuttavuus tulee arvioida tutkimusnäytön perusteella muiden menetelmien tavoin.

Vaikuttavuus on HE:n keskeinen arviointiperuste.

KYLLÄ, yleisellä tasolla

Hyvä pohja jatkokeskustelulle, mutta HE ei tuo CAM-hoitoja arvioinnin piiriin.

Kustannusvaikuttavuus.

LA toi esiin, että luontaishoitojen taloudellisia vaikutuksia ei ollut arvioitu, vaikka niitä käytetään laajasti.

Kustannusvaikuttavuus on HE:n keskeinen periaate. HE käsittelee myös pitkän aikavälin vaikutuksia ja vaihtoehtoisia kustannuksia.

OSITTAIN

Periaate on mukana, mutta LA:n vaatimaa luontaishoitojen omaa taloudellista arviointia ei ole tehty.

Potilaan ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus.

Potilaan oikeutta vaikuttaa omaan hoitoonsa ja valita hyvinvointia tukeva hoitomuoto tulee kunnioittaa.

Ihmisarvon loukkaamattomuus on HE:n läpileikkaava periaate. Myös yksilölliset tarpeet, toiveet ja itsemääräämisoikeus tunnistetaan.

KYLLÄ / OSITTAIN

HE tukee periaatetta, mutta potilaalle ei muodostu ehdotonta oikeutta vaatia haluamaansa hoitoa julkisesta palveluvalikoimasta.

Yhdenvertaisuus.

LA halusi valtakunnallisesti yhdenmukaiset palveluvalikoiman periaatteet ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun.

Yhdenvertaisuus on HE:n keskeinen tavoite ja periaate.

KYLLÄ

LA:n tavoite vastaa HE:n linjausta.

Alueellinen yhdenvertaisuus.

Palveluvalikoiman perusteet eivät saa vaihdella perusteettomasti hyvinvointialueittain.

HE tavoittelee valtakunnallisesti yhdenmukaisia periaatteita ja alueellisen yhdenvertaisuuden vahvistamista.

KYLLÄ

LA:n kanta vastaa HE:n tavoitetta.

Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen.

Pienempään tarpeeseen vastaaminen ajoissa voi ehkäistä suuremman hoito- tai palvelutarpeen syntymistä.

HE tunnistaa ennaltaehkäisyn, pitkän aikavälin vaikutukset ja tarpeen tarkastella palvelujen vaikutuksia laajemmin.

KYLLÄ, yleisellä tasolla

LA:n perustelu sopii HE:n ajatteluun, mutta luontaishoitoja ei käsitellä tässä yhteydessä.

Potilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi.

LA korosti fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja muiden hyvinvointiin liittyvien vaikutusten huomioon ottamista.

HE:n arviointikehys tarkastelee palvelujen vaikutuksia ja periaatteita laajemmin kuin vain yksittäistä lääketieteellistä toimenpidettä.

OSITTAIN / periaatetasolla

HE:n ajattelu antaa mahdollisuuden laajempaan arviointiin, mutta LA:n kokonaisvaltaista CAM-näkökulmaa ei ole erikseen huomioitu.

Tutkimusnäytön lisäksi kokemusperäinen tieto.

Kaikkia luontaishoitoja ei voida arvioida samalla tutkimusasetelmalla kuin esimerkiksi lääkehoitoja.

HE toteaa, ettei kaikkia menetelmiä ole mahdollista arvioida esimerkiksi satunnaistetuilla kaksoissokkotutkimuksilla. Arvioinnissa voidaan hyödyntää tieteellistä näyttöä sekä ammatillista kokemus- ja käytäntölähtöistä tietoa.

KYLLÄ

LA:n kannalta erityisen kiinnostava kohta. HE:n oma arviointimalli tukee ajatusta, ettei yhtä tutkimusasetelmaa tule käyttää automaattisena poissulkukriteerinä.

Erityisryhmät, lapset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat.

Rajoituksia perustellaan usein iällä, sairaudella tai muulla haavoittuvalla asemalla. Arvioinnissa tulee huomioida ihmisarvo ja yksilöllinen tarve.

HE käsittelee lapsia, vammaisia henkilöitä, harvinaisia sairauksia ja tilanteita, joissa suoraa tutkimusnäyttöä on vähän.

OSITTAIN

HE:n periaatteet vastaavat LA:n ajatusta yleisellä tasolla, mutta luontaishoitojen asemaa ei käsitellä.

Luontaishoitojen käytön laajuus Suomessa.

LA toi esiin luontaishoitojen ja täydentävien hoitojen laajan käytön. Siksi asiaa ei voida sivuuttaa palveluvalikoimaa määriteltäessä.

HE ei tarkastele luontaishoitojen käyttöä Suomessa eikä niiden asemaa palveluvalikoimassa.

EI

LA:n perustelu ei näy HE:ssä.

Luontaishoitojen taloudellisten vaikutusten selvittäminen.

Kustannusvaikutuksia ei voida arvioida, jos koko alan vaikutuksia ei selvitetä. LA on esittänyt STM:lle alan selvitystä.

HE käsittelee kustannusvaikuttavuutta yleisenä arviointiperiaatteena, mutta ei tee luontaishoitoja koskevaa selvitystä.

EI

Tämä on edelleen perusteltu LA:n jatkotoimi.

WHO:n TCIM-strategian huomioiminen ja kansallinen strategia.

WHO on edistänyt perinteisen, täydentävän ja integratiivisen lääketieteen huomioimista. LA:n mukaan Suomen tulisi laatia kansallinen strategia.

HE ei tuo WHO:n TCIM-strategiaa eikä kansallista CAM/TCIM-strategiaa osaksi ehdotusta.

EI

LA:n WHO-perustelu ei ole siirtynyt HE:hen.

Luontaishoitojen integroiminen julkiseen terveydenhuoltoon.

LA katsoi, että vaikuttaviksi ja turvallisiksi todetut täydentävät hoidot tulisi voida ottaa osaksi erityisesti perusterveydenhuoltoa.

HE ei esitä tällaista integraatiota.

EI

Keskeinen LA:n tavoite jää edelleen avoimeksi.