RCT-perusteinen luokittelu

15.1.2022

Mitä johtopäätöksiä BMJ Clinical Evidence on tehnyt siitä, mikä toimii ja mikä ei satunnaistettujen vertailukokeiden antaman näytön perusteella

British Medical Journal kokosi, päivitti ja analysoi lääkärien päätöksenteon tueksi BMJ Clinical Evidence (Kliininen Näyttö) -tietokantaan tutkimuksia, jotka on tehty terveydenhuollon käyttämistä hoitomuodosta RCT-tutkimusmenetelmällä. RCT tarkoittaa, että tutkimus on Randomized Controlled Trial eli satunnaistettu vertailukoe [1], jota pidetään nykyisin ns. näyttöön perustuvan lääketieteen (evidence based medicine) perustana. 

Vaikuttavuuden selvittämiseksi valittiin ensin noin 3000 terveydenhuollon käyttämää hoitomuotoa, joista BMJ Clinical Evidence -tietokannasta löytyi tutkimuksia. Sen jälkeen tutkimukset analysoitiin ja terveydenhuollon käyttämät noin 3000 hoitomuotoa luokiteltiin vaikuttavuuden perusteella kuuteen luokkaan. Tulos on yllättävä: 11 % hoitomuodoista on hyödyllisiä, 24 % on todennäköisesti hyödyllisiä, 7 % on sekä hyödyllisiä että haitallisia, 5 % on mahdollisesti hyödyllisiä, 3 % on todennäköisesti tehottomia tai haitallisia ja loput 50 % hoitomuodoista on sellaisia, joiden vaikuttavuudesta ei ollut näyttöä. [2]

new-chart-16102012.jpg [2]


Lähteet:

[1] Tieteen termipankki: Epidemiologia:satunnaistettu vertailukoe. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Epidemiologia:satunnaistettu_vertailukoe. Katsottu 12.1.2022.

[2] Clinical Evidence efficacy categorisations. What conclusions has Clinical Evidence drawn about what works, what doesn't based on randomised controlled trial evidence? BMJ Clinical Evidence. https://web.archive.org/web/20170818042535/http://clinicalevidence.bmj.com/x/set/static/cms/efficacy-categorisations.html. Katsottu 12.1.2022.


-----------

Tutkimusta on analysoinut ja kommentoinut myös Pauliina Aarva 31.10.2014 Liinanblogin kirjoituksessaan "Tiede, hoitaminen, usko ja huuhaa".