Katsaus 17.10.2026 suomalaisista tutkimuksista 2020 – 2026

17.10.2026

Suomalaiset tutkimukset 2020–2026 kertovat käyttäjien kokemuksista luontaishoidoista

Tutkimusten mukaan huomattava osa suomalaisista käyttää täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja, kokee saaneensa niistä apua ja käyttää niitä tavanomaisen terveydenhuollon rinnalla.

Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen eli CAM-hoitojen käyttöä, käyttäjäkokemuksia ja suhdetta lääketieteelliseen hoitoon on tutkittu Suomessa useaan otteeseen. Vuosina 2023–2026 julkaistut tutkimukset tuovat kiinnostavaa uutta tietoa luontaishoitojen merkityksestä suomalaisille:

Suurin osa käyttäjistä kokee saaneensa apua

Vuolanto ym. (2020) tarkastelivat täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen käyttöä Suomessa vuosina 2008 ja 2018 kerättyjen kyselyaineistojen perusteella.

Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa hoitojen yleisyyttä, niistä koettua hyötyä sekä niiden suhdetta tavanomaisen terveydenhuollon käyttöön.

Kaikkien tutkittujen hoitomuotojen kohdalla yli puolet käyttäjistä koki saaneensa apua.

Kiropraktiikkaa ja perinteistä kiinalaista lääketiedettä käyttäneistä noin 90 % raportoi saaneensa apua. Aromaterapian ja hypnoosin käyttäjistäkin yli 54 % koki hyötyneensä hoidosta.

Tutkimuksessa yli 80 % vastaajista ilmoitti, että joko he itse tai joku heidän perheenjäsenistään oli joskus käyttänyt jotakin täydentävää tai vaihtoehtoista hoitoa.

Pyykkönen ym. (2023) tutkivat täydentävien hoitojen käyttöä Suomessa 3 244 vastaajan kyselyaineistolla.

Tutkimuksessa selvisi, että:

* 51,1 % vastaajista oli käyttänyt jotakin tutkimukseen sisältyvää täydentävää hoitoa, luontaistuotetta tai itsehoitomenetelmää viimeisen vuoden aikana.

* 20,4 % oli käynyt täydentävän hoidon ammattilaisella.

* 72,8–92,9 % eri hoitomuotojen käyttäjistä koki hoitokäynnit erittäin tai melko hyödyllisiksi.

Hoitoihin hakeuduttiin usein pitkäaikaisten terveysongelmien, niihin liittyvien oireiden sekä hyvinvoinnin edistämisen vuoksi.

Tutkimus vahvisti aiempia havaintoja siitä, että käyttäjät kokevat täydentävistä hoidoista hyötyä monenlaisissa elämäntilanteissa.

Toukokuussa 2026 julkaistiin Aholan, Pyykkösen ja Aarvan tutkimus Personal Values, Health Beliefs, and the Use of Complementary, Alternative and Integrative Medicine in Finland.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 3 244 suomalaisen vastauksia. Heistä 1 652 oli käyttänyt tutkimukseen sisältyviä täydentäviä ja yhdistäviä hoitomenetelmiä.

Tutkimuksen päätulokset:

79,9 % hoitoja käyttäneistä raportoi kokeneensa vähintään yhden hyödyn.

Koettu hyöty oli vahvimmin yhteydessä siihen, halusiko henkilö jatkaa hoitojen käyttöä.

Tuloksissa korostui kokonaisvaltaisen terveyskäsityksen merkitys.

Tutkimuksen perusteella käytännössä koetuilla vaikutuksilla on huomattava merkitys ihmisten hoitovalinnoissa.

Luontaishoidot eivät tutkimusten mukaan syrjäytä lääketieteellistä hoitoa

Yksi luontaishoitoihin liittyvistä huolenaiheista on ollut se, että niiden käyttäminen johtaisi lääketieteellisen hoidon laiminlyömiseen.

Vuolannon ym. (2020) tutkimuksessa täydentävien hoitojen käytöllä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tavanomaisen lääketieteen käytön vähenemiseen.

Myös Pyykkösen ym. (2023) tutkimuksessa 62 % täydentävän hoidon ammattilaisella käyneistä oli käynyt lääkärissä saman vuoden aikana.

Tutkimustulokset tukevat käsitystä, että täydentäviä hoitoja käytetään usein tavanomaisen terveydenhuollon rinnalla eikä sen korvikkeena.

Aarvan ym. (2024) tutkimuksessa selvitettiin, miksi täydentävien hoitojen käyttäjät eivät aina kerro hoidoistaan lääkärille.

Aineisto koostui 6 802 vastaajan vapaaehtoisesta verkkokyselystä.

Vastaajista 46,5 % kertoi käyttämistään hoidoista lääkärille lähes aina, 37,1 % vain harvoin ja 8,4 % ei koskaan.

Vaikenemisen taustalla tunnistettiin muun muassa pelkoa lääkärin kielteisestä suhtautumisesta sekä aikaisempia epämiellyttäviä kokemuksia.

Tutkijat korostivat avoimen vuoropuhelun, potilaan kuulemisen ja yhteisen päätöksenteon merkitystä.

Asiakkaan pitäisi voida kertoa kaikista käyttämistään hoidoista ilman pelkoa vähättelystä tai kielteisestä kohtelusta.

Tutkimus 2025: täydentäviä hoitoja käytetään edelleen laajasti Euroopassa

Kemppaisen ja Kemppaisen (2025) eurooppalaisessa vertailututkimuksessa tarkasteltiin CAM-hoitojen käyttöä vuosina 2014 ja 2023.

Suomessa käytön yleisyys oli laskenut 35,8 prosentista 28 prosenttiin. Euroopan tutkimukseen sisältyneissä maissa käyttö pysyi kokonaisuutena suunnilleen samalla tasolla.

Tutkimuksen mukaan CAM-hoitojen käyttö vaihteli huomattavasti eri maiden välillä.

On huomattava, että eri tutkimusten käyttöosuuksia ei voi suoraan verrata toisiinsa, sillä niiden käyttämät hoitomuotojen määritelmät ja kyselymenetelmät poikkeavat toisistaan.

Myös koronapandemian aikaiset muutokset hoitopalvelujen saatavuudessa ovat tärkeä jatkotutkimuksen aihe, kun arvioidaan käyttötottumusten muutoksia.

Aarvan, Väänäsen ja Kankkusen (2022) tutkimuksessa analysoitiin 5 366 kirjallista vastausta, joissa ihmiset kuvasivat luontaishoitojen käyttöä ja niistä saamaansa apua.

Tutkimuksessa nousivat esiin käytännössä koetut hyödyt, kokonaisvaltaisuuden arvostaminen sekä kokemukset tilanteista, joissa tavanomainen terveydenhuolto ei ollut vastannut käyttäjän tarpeisiin.

Luontaishoidot näyttäytyivät osalle vastaajista merkityksellisenä keinona huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

Vuosina 2020–2026 julkaistujen tutkimusten perusteella tiedämme, että täydentäviä hoitoja käytetään Suomessa laajasti, monet käyttäjät raportoivat saaneensa niistä apua ja hoidot ovat usein osa muuta terveyden ja hyvinvoinnin hoitamista.

Kyselytutkimusten kuvaama koettu hyöty kertoo millaisia vaikutuksia ja merkityksiä ihmiset itse hoidoille antavat.

Kun suuri joukko ihmisiä kertoo hyötyneensä luontaishoidoista, heidän kokemuksensa ansaitsevat tulla kuulluiksi ja tutkituiksi.

Luontaishoitoalan tutkimuksen lisääminen, käyttäjäkokemusten huomioiminen sekä avoin yhteistyö eri terveyden ja hyvinvoinnin toimijoiden välillä ovat perusteltuja tavoitteita.

Monilla täydentävillä hoitomenetelmillä on pitkät historialliset perinteet. Nyt niiden käyttöä ja vaikutuksia on mahdollista tarkastella myös nykyaikaisen tutkimuksen keinoin.

Lähteet:

1\. Vuolanto ym. (2020). Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. https://doi.org/10.23990/sa.80288

2\. Aarva, Väänänen & Kankkunen (2022). ”Elämäni on muuttunut kokonaan” – Tutkimus perusteluista luontaishoitojen käytölle ja niistä saadulle avulle. Elore. https://doi.org/10.30666/elore.120898

3\. Pyykkönen ym. (2023). Use of complementary and integrative health in Finland: a cross-sectional survey. BMC Complementary Medicine and Therapies. https://doi.org/10.1186/s12906-023-04088-4

4\. Aarva ym. (2024). Varieties of silence – a mixed-methods study exploring reasons and justifications for nondisclosure of the use of complementary therapies to physicians in Finland. BMC Complementary Medicine and Therapies. https://doi.org/10.1186/s12906-024-04640-w

5\. Kemppainen & Kemppainen (2025). Changes in Complementary and Alternative Medicine (CAM) use from 2014 to 2023. Journal of Public Health. https://doi.org/10.1007/s10389-025-02494-1

6\. Ahola, Pyykkönen & Aarva (2026). Personal Values, Health Beliefs, and the Use of Complementary, Alternative and Integrative Medicine in Finland. Scandinavian Journal of Psychology. https://doi.org/10.1111/sjop.70104